Sosiaalinen verkostoyhteisö ja yhteisömanagerit

Voisiko tulevaisuuden työyhteisöä kutsua sosiaaliseksi verkostoyhteisöksi, jossa ei rajoituta yksinomaan työyhteisön sisäpuolelle vaan verkostoidutaan myös ulkopuolisten kanssa. Ulkopuoliset tuovat yritykselle uusia ajatuksia. Työtä tehdään yhä enemmän ryhmissä (tiimeissä), esim. Valtion teknillinen tutkimuskeskus on tutkinut innovaatioryhmiä.

Olen seurannut tänään yhteisömanagerien tapahtumapäivää. Tapahtumapäivässä on ollut mielenkiintoisia luentoja ja keskustelua. Twitterissä (#CMADfi) keskustellaan eniten yhteisömanageri -nimikkeestä, joka on melko uusi. Fasilitaattori, yhteisöpäällikkö, yhteisökoordinaattori, verkostofasilitaattori, verkottaja jne. Mielestäni tärkeää olisi tietää mitä ko. henkilö tekee ja sen jälkeen miettiä mikä olisi hyvä nimike. Ala on melko uusi ja monelle tuntematon. Yksi luonnehdinta on: Yhteisömanageri toimii verkossa yrityksen, yhdistyksen tai muun yhteisön viestinnän ja sen asiakkaiden / yleisöjen rajapinnassa. Hän tuottaa sisältöjä sekä itsenäisesti että yhdessä asiakkaiden tai muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa.

"Community Managerien koulutuksessa esiin tullutta luonnehdintaa.

1. Community managereita ei voi laittaa yhteen muottiin.
2. Tärkeintä on olla silta yrityksen ja yhteisön välillä.
3. Managerointi lähtee aina ensimmäiseksi liikkeelle yrityksen tavoitteista.
4. Managerin on tunnettava yrityksen brändi ja tuotteet/palvelut."

Yrityskulttuuri muuttuu ja yhteisömanagereita tullaan tarvitsemaan. Itse asiassa toimintatavat muuttuvat, mutta markkinointi ja viestintä säilyvät uudessa "olomuodossa".  Käsittääkseni yhteisömanageri on viestinnän ammattilainen, joka saa yhteisöt toimimaan organisaation hyväksi. Muuttuvatko perinteiset verkkotiedottajat yhteisömanagereiksi? Työnimikkeitä on nykyään paljon, eikä nimike välttämättä kuvaa tehtävää työtä.

Olen ollut rakentamassa sosiaalista intranetiä, jossa on haastettu työyhteisöä osallistumaan keskustelemalla, kertomalla hyvistä tavoista tehdä työtä, tarjoamalla omaa työpanosta ja vinkkaamalla varteenotettavia tietoja. Tekniikka on mahdollistanut sosiaalisen intranetin. Tekniikka on kyllä kehittynyt, mutta ei organisaatiokulttuuri. Kulttuurin muutokseen tarvitaan avoimuutta, kannustamista ja uusien toimintatapojen tutuksi tekemistä. Lisäksi pitää tuntea organisaation tehtävä ja työnkulut. Tarvitaan myös tiedon jakajia ja keskustelun herättelijöitä. Ei yksin jaeta tietoa sitä tarvitsevalle, vaan haastetaan työntekijä kiinnostumaan ja hakemaan itselleen tarvitsemansa tiedon.

Jaakko Taskinen on tutkinut tietotyön kipupisteitä ja suurimmaksi ongelmaksi nousi kokoukset ja niihin kuluva aika. Seuraavina ongelmina todetaan sähköposti ja tiedon etsimiseen kulutettu aika.

Olen kokenut ongelmaksi erityisesti tiedon määrän ja tiedon sirpaloitumisen eri kanaviin.Tulevaisuudessa tarvitaan organisaation ja verkoston tuntevia, sosiaalisen median, tiedon koonnin ja kohdistamisen ammattilaisia, kutsuttakoon heitä sitten yhteisömanagereiksi.

Hyvä logo ei sanoja kaipaa

Kirjoitan tällä kertaa logosta, koska se on osa viestintää. Yrityksen tunnus eli logo ja liikemerkki ovat tärkeitä, niistä muodostuu mielikuva, imago, yrityksen identiteetti.

Minua hämää markkinoinnissa käytettävä terminologia eli sanasto. Logo on yrityksen nimen vakiintunut kirjoitustapa. Liikemerkki on visuaalinen merkki tai tunnus. Nämä käsitteet menevät mukavasti sekaisin. Tässä yhteydessä tarkoitan logolla sekä yrityksen nimeä että liikemerkkiä.

Nyt-lehdessä oli Heikki Romppaisen kirjoitus "Hyvä logo saattaa olla hevibändin pelastus". Kirjoituksesta ilmeni, miten logo kuvaa bändiä ja miten läheiseksi logo tulee faneille. Kirjoittajan mielestä logo jopa antaa anteeksi bändin virheitä. Muutokset logoon saattavat karkottaa fanit.


Hyvä markkinointitunnus eli logo jää mieleen ja yritys muistetaan. Logo ei voi olla tuulesta temmattu, vaan se on osa kokonaismarkkinointia. Logolla on aina sanoma, joka kuvaa yritystä ja sen arvoja. Mielestäni hyvä logo on sellainen, että sen sanomaa ei tarvitse selittää. Graafinen ohjeisto ohjaa logon käyttäjiä (esimerkkinä Kouvolan kaupungin graafinen ohjeisto). Yllättävää on miten moneen paikkaan ja miten erilaisina versioina logoa tarvitaan. Hyvän logon pitää asettua ilmoituksiin, auton kylkiin, bannereihin, markkinointituotteisiin, esitteisiin, verkkosivuille, tarroihin, lomakkeisiin jne.

Logon suunnittelu on tärkeää, siitä pitää saada mahdollisimman helppokäyttöinen mutta kuitenkin näyttävä sanoman välittäjä. Muistan aikoinaan, kun lehden printtiversioon ei saatu toistettua kunnolla logon värejä. Lisäksi yhdessä vaiheessa oli ongelmia logon tallennusmuotojen kanssa. Logo oli tehty alunperin mac-versioksi, eikä se taipunut windows-koneille.

Logoja voi olla useampia. Kunnilla sekaannusta saattaa aiheuttaa vaakunan ja markkinointitunnuksen käyttö. Milloin käytetään vaakunaa ja milloin markkinointitunnusta? Ulkoisten sidosryhmien pitää pyytää kunnalta lupa vaakunan käyttöön. Kunnat ovat laatineet ohjeita vaakunan käyttötarkoituksiin. Esimerkkinä Lappeenrannan kaupungin ohjeet.


Hankkeetkin on brändättävä. Brändäys saattaa vaikuttaa jopa hankkeen onnistumiseen. Tärkeää on, miten hanke sisäistetään ja minkä mielikuvan siitä saa. Tampereen kuntaliitoshanke: Suur-Tampere vai The Tampere.

Käytettäviä termejä: brändikirja, graafinen ohjeisto, logo, markkinointitunnus, markkinointilogo, liikemerkki, brändi, yritysidentiteetti, imagomainonta, yleismainonta, imago, mielikuva

Lisälukemista:

Markkinoinnissa yleisesti käytettäviä termejä

10 yleisintä virhettä logon suunnittelussa 

Logo eri medioissa

Yrityksesi tai verkkopalvelusi logon värillä ei ole mitään merkitystä

Can you identify logos when the words are removed?

Great logos with the secret meaning

Viestinnän haasteena on tavoittaa asiakas

Nykyinen viestintäympäristö on sirpaloitunut moneen eri viestintäkanavaan. Asiakas valitsee mitä tietoa hän haluaa. Hän voi myös valita mihin ryhmiin ja sivustoihin kuuluu. Mielestäni tärkeää on saada asiakkaat kiinnostuneiksi, joten viestin sisältö, yrityksen maine, vastuu ja arvot ovat avainasioita. Vastuullisessa yritysviestinnässä tärkeää on vuoropuhelu. Palvelua on sekin, että yleensä vastaa asiakkaan palautteeseen.

Mainostaessani kunnan verkkosivuja, sain vastauksen, että miksi sinne pitäisi mennä kun ko. tiedon saa muualta. Tärkeää onkin houkutella asiakkaita omille sivuille. Houkuttelu ei onnistu, jos vain odotetaan, että kyllä se asiakas sieltä tulee. Pitää mennä asiakkaan luokse myös virtuaalimaailmassa, verkostoitua.  Enää asiakas ei välttämättä edes huomaa tai tarkista, mistä tiedon saa. Jos sinä et viesti niin joku toinen viestii. Silloin saattaa käydä niin, että viesti onkin muuttunut. Ennen viestintä loppui siihen, kun sai viestin eteenpäin. Nykyään viestintä vasta alkaa viestin lähettämisestä. Asiakas haluaa kokea, mitä hän saa yrityksestä ja viesteistä itselleen. Asiakas voi innostua ideoimaan ja tuottamaan uutta sisältöä ja jopa markkinoimaan.


Mikään sivusto ei onnistu, jos ei ole luotu selkeää toimintasuunnitelmaa (strategiaa), joka sisältää myös houkuttelevan markkinoinnin. Viestintä ja markkinointi on nykyään yhdistetty toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnitelmaa voisi miettiä vaikka tämän blogisivustoni kannalta: miksi yleensä tämä sivusto on olemassa, mitä tavoittelen tällä sivustolla, kenelle tämä sivusto on tarkoitettu, miten houkuttelen lukijoita, miten saan näkyvyyttä, miten verkostoidun, milloin kirjoitan, mitä kirjoitan, mitä muita sivustoja käytän, miten linkitän sivustot toisiinsa ja onko sivuillani kävijöitä, kommentteja?

Yrityksen identiteetti = yrityksen valitsema toiminnan suunta, strategia. Tärkeintä on asiakassuhteen rakentaminen. Kanta-asiakkaat ovat tärkeimpiä maineen/identiteetin rakentajia.


Mielenkiintoista lisälukemista:

Tutkimus some-markkinoinnin trendeistä 2013

Mitä on integroitu markkinointiviestintä?

Vastuuviestinnän ihanuus ja haastavuus


 

The skills of communicators in the public sector

I have been many years the web information officer of the city in Finland. I think that the web information officer needs information technology skills, communication/social skills and graphic skills. Nowadays there are so much information that its good if communicators can bring forward essential and understandable information.You have to have courage.

"What are the skills that will help communication professionals face the unprecedented turbulence in the public sector?

 They will need to be:
• digital
• customer-focused
• agile
• ready for change
• ready to challenge existing habits
and
• network players

Read more from the Simon Wakeman´s blog"
(Guardian)



Business leaders in Finland are not satisfied with the personnels digital skills (interviewed 648 business leaders). 74 % from business leaders experienced that the digital targets of company has not been achieved. They have brought information and communication technology to the old organisations and they have not changed their mode of operation. There has not been enough education. (Kauppalehti)
The survey has been made by Sopranos.

Sisältö ja merkitys

Uuden vuoden alkaessa mediakentässä tapahtuu muutoksia: sanomalehtien koossa ollaan menossa kohti tabloidia, osa sanomalehdistä siirtyy verkkoversioksi (esim. Newsweek) ja suomalainen laatujournalismi saa uuden väylän verkossa (http://longplay.fi).

Long play -niminen verkkojulkaisu lanseerataan virallisesti 16.1.2013. Long play julkaisee tutkivaa journalismia ja pitkiä reportaaseja. Long playn juttuja voi ostaa noin 3 - 6 euron hintaan.

Tulevaisuudessa povaillaan, että tietokoneet tuottavat suurimman osan uutisista. Tähän onkin helppo uskoa, jos seuraa nykyistä uutisvirtaa. Uutiseksi riittää hyvä markkinoiva otsikko ja lyhyt sisältö. Nykyään lukija valitsee, mistä hän uutisensa lukee ja mitä lukee. Onneksi on edelleen kriittisiä lukijoita, jotka kaipaavat sisältöä. Olisiko tulevaisuutta yrityksille, jotka toteuttaisivat ja myisivät laadukasta sisältöä?


Tietokoneet tekevät kohta suurimman osan uutisista.

Merkitystalous

Kiinnostuin merkitystaloudesta ja luin joululomalla Pauli Aalto-Setälän kirjan. Kirjasta en ihan saanut sitä tietoa, mitä lähdin hakemaan. Hain tarkempaa määritystä merkitystaloudesta ja mitä se tuo tullessaan. Kirja herättikin ajatuksia, huomasin hakevani vastauksia kysymykseen miksi?

Parhaillaan tietoyhteiskunnan jälkeistä mahdollisesti kehittymässä olevaa yhteiskuntavaihetta kutsutaan merkitysyhteiskunnaksi. Yhteiskunnan toiminnalle on ominaista ihmisten pyrkimys merkityksellisiin kokemuksiin ja elämyksiin sekä yksilöllisen identiteetin rakentamiseen. Ihmisten yhteistoiminta ja kommunikaatio muuttaa toimintatapoja ja rakenteita. Toiminta on omaehtoista. Kullakin yhteiskuntavaiheella on omat avainteknologiat, jotka merkitystaloudessa ovat internet tai sosiaalinen media ja mobiililaitteet. (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Ihmisten kaupunki 2030)


 Merkitystalouden ongelma ja erinomaisuus on siinä, että kukaan ei tule sanomaan, mikä tai mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä. Sinun pitää keksiä ne itse. Merkitystaloudessa näyttämölle annetaan sisältö. Maailmaa vie eteenpäin kolme asiaa: ihminen, raha ja tekniikka. Tämän hetken voimakkain toiminnan motiivi on raha, merkitystaloudessa se on ihminen.(Pauli Aalto-Setälä, Merkitystalous).

Onko merkitystalous todella tulossa? Ainakin kehitys on menossa siihen suuntaan. Yhä enemmän toimimme yksilöinä yhteisöissä. Avaintekonologioiksi ovat nousemassa sosiaalinen media ja mobiililaitteet. Voimmeko kutsua ko. uutta yhteiskuntavaihetta merkitystaloudeksi? Merkitystä elämälle olemme etsineet kaiken aikaa, mutta yhteistoiminta ja elämysten hakeminen ovat nousussa.Lohduttavaa olisi myös ajatella, että jokin muu kuin raha sanelisi toimintaamme.