torstai 17. huhtikuuta 2014

Viestintä merkitsee ja vaikuttaa


 
Kuka kissan hännän nostaa, ellei kissa itse. Sananlasku tuli mieleeni, kun ajattelin viestinnän merkitystä yhteisössä. Viestijöiden on tuotava ymmärrettävässä muodossa viestinnän merkitystä esille. Kuvassa koivu kannattelee männyn oksaa, aivan kuin viestintä, joka kannattelee ja tukee yhteisön toimintaa.

Viestintä on yhteisön tukitoiminto. Päämäärät/tavoitteet eivät toteudu ellei kerro, mitä ne tarkoittavat. Mitä tavoitteilla halutaan saada aikaiseksi ja miten? Viestintä ei yleensä onnistu, jos kaikki eivät ole sitouneet viestimään, ja jos viestintää ei ole suunniteltu. Viestintä voi epäonnistua, jos sisältöä ei osata tulkita tai se on virheellistä, sekavaa ja kohdistamatonta. Viestintä voi myös epäonnistua, jos ei olla läsnä, kuunnella,  huomioida palautetta ja vastata viesteihin. Viestinnän tutkijana korostan tutkimustiedon merkitystä ja viestinnän seurantaa.Yhteisöviestintä vaatii ammattilaisia, viestinnän asiantuntijoita.


Viestintä on yhä enenevässä määrin vuorovaikutteista ja yksilön hoitamaa sekä yksilöön kohdistuvaa. Viestimme ihmiseltä ihmiselle. Vuorovaikutteisuus haastaa vanhoja viestintätapoja. Yhteisön sisällä on mahdollisuus saada ihmiset avoimuudella osallistumaan yhteiseen tavoitteeseen ja jopa synnyttämään uusia ideoita.Vaikka yksilö nousee esille yhä enemmän, ei se tarkoita yksinäisyyttä. Yksilöt muodostavat yhteisöjä, ryhmiä ja tiimejä.

Viestintäohjelmat hoitavat tietovarannon lajittelun ja jaon eri kanaviin kohdistetusti. Viestijänä otan viestintäohjelman keskiöön. Nykyään puhutaan palvelu-/tietoväylästä, johon eri ohjelmat on integroitu ja jonka kautta tieto kulkee.

Lisätietoa:
Kansallinen palveluväylä




Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.