Viestintä merkitsee ja vaikuttaa

 
Kuka kissan hännän nostaa, ellei kissa itse. Sananlasku tuli mieleeni, kun ajattelin viestinnän merkitystä yhteisössä. Viestijöiden on tuotava ymmärrettävässä muodossa viestinnän merkitystä esille. Kuvassa koivu kannattelee männyn oksaa, aivan kuin viestintä, joka kannattelee ja tukee yhteisön toimintaa.

Viestintä on yhteisön tukitoiminto. Päämäärät/tavoitteet eivät toteudu ellei kerro, mitä ne tarkoittavat. Mitä tavoitteilla halutaan saada aikaiseksi ja miten? Viestintä ei yleensä onnistu, jos kaikki eivät ole sitouneet viestimään, ja jos viestintää ei ole suunniteltu. Viestintä voi epäonnistua, jos sisältöä ei osata tulkita tai se on virheellistä, sekavaa ja kohdistamatonta. Viestintä voi myös epäonnistua, jos ei olla läsnä, kuunnella,  huomioida palautetta ja vastata viesteihin. Viestinnän tutkijana korostan tutkimustiedon merkitystä ja viestinnän seurantaa.Yhteisöviestintä vaatii ammattilaisia, viestinnän asiantuntijoita.

Viestintä on yhä enenevässä määrin vuorovaikutteista ja yksilön hoitamaa sekä yksilöön kohdistuvaa. Viestimme ihmiseltä ihmiselle. Vuorovaikutteisuus haastaa vanhoja viestintätapoja. Yhteisön sisällä on mahdollisuus saada ihmiset avoimuudella osallistumaan yhteiseen tavoitteeseen ja jopa synnyttämään uusia ideoita.Vaikka yksilö nousee esille yhä enemmän, ei se tarkoita yksinäisyyttä. Yksilöt muodostavat yhteisöjä, ryhmiä ja tiimejä.

Viestintäohjelmat hoitavat tietovarannon lajittelun ja jaon eri kanaviin kohdistetusti. Viestijänä otan viestintäohjelman keskiöön. Nykyään puhutaan palvelu-/tietoväylästä, johon eri ohjelmat on integroitu ja jonka kautta tieto kulkee.

Lisätietoa:
Kansallinen palveluväylä

Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.

Sisällön ymmärrys hoi älä jätä

Seinäkirjoitus (H. Veripää 05.2013).

Sisällön ymmärrettävyys ja luettavuus

Sisällön merkityksestä on keskusteltu viime aikoina paljon. Tärkeää sisällössä on sen ymmärrettävyys ja luettavuus. Sosiaalinen media on pakottanut miettimään sanottavaa tiivistettynä. Koen, että tiivistäminen on hyvää harjoitusta. Ilmeisesti olen sisäistänyt verkkotekstin tiivistämisen jopa niin hyvin, että pidempien raporttien sisältö henkii verkkotekstimäisyyttä. Lauseet ovat lyhyitä, väliotsikoita on viljelty paljon ja laaja kerrontatapa uupuu. Verkossahan laajemmat kokonaisuudet löytyvät niitä haluaville linkin takaa.

Asioista on kerrottava niin, että lukija ymmärtää. Hyvässä tekstissä vältetään lyhenteitä, turhia täytesanoja ja vieraita termejä. Jos kirjoittaa laajalle lukijakunnalle, on asia selitettävä tarkemmin.

Tarkista ennen kuin julkaiset

Väärinymmärrykset saattavat olla kohtalokkaita, joten sisältö kannattaa tarkistaa ennen sen julkaisua. Esimerkiksi eilen luin myytävää -palstalta lehdestä ilmoituksen vähän hyväkuntoisesta polkupyörästä. Mietin minkälainen tuo pyörä on. Virheet voivat olla kohtalokkaita.

Paras sisältö

Nykyisin sisältöjä tarjotaan paljon, joten lukijoita pitää myös houkutella kiinnostumaan asiastamme. Persoonallinen, lukijaa kunnioittava, johdonmukainen, tietoa antava, luotettava ja mahdollisesti lukijalle arvoa tuottava sisältö on paras.

Tiedon alkuperä ja taustat

Toivon, että saamme tulevaisuudessakin lukea taustoitettuja juttuja. Ilman taustoitusta vastuu tiedon selville ottamisesta ja ymmärtämisestä jää lukijalle.  Pitää muistaa tarkistaa myös tiedon julkaisija ja tiedon alkuperä.

Lisätietoa

Tekstisisältö on ymmärrettävää ja luettavaa, Suomi.fi

Verkon kieli. Kotimaisten kielten keskus

Optimoinnista virtaa löydettävyyteen, editoinnista luettavuuteen. Scriptio