Viestien tsekkailua ja twitteriä

Kuva: Porokylään (H. Veripää 24.7.2012).

Tsekkailenko itseni Porokylään?

Oletko huomannut tarkistavasi jatkuvasti sähköpostia, facebookia, twitteriä jne.? Varsinkin mobiililaitteilla  selailu on lisääntynyt. Huomaan, että itse syyllistyn jatkuvaan viestien tarkistamiseen. Suurin osa työpäivien keskeytyksistä on kuulema itse aiheutettuja. Jatkuva viestien tarkistelu tekee olon levottomaksi. Oletko havainnut esimerkiksi pitkissä palavereissa, kuinka moni tarkistaa viestejä puhelimestaan? Vaikeutuuko keskittymiskyky?

Kannattaa laatia itselleen suunnitelma, milloin katsoo viestit. En usko, että kukaan pahastuu vaikkei saakaan vastausta viestiinsä heti. Jatkuvat keskeytykset stressaavat. Voiko työpäivässäsi olla puolituntia tai tunti rauhallista aikaa?

Twitterviestit

Viestit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan varsinkin kotona töitä tekevälle. Ne ovat henkireikä ulkomaailmaan ja esimerkiksi twitterin kautta voi lukea ajankohtaisia asioita. Ongelmana ja onnena twitterissä on ajankohtaisuus. Harvoin tulee luettua kenenkään "seinältä" kirjoituksia, vaan ne luetaan juuri senhetkisestä uutisvirrasta. Onneksi on avainsanat eli hashtagit, joiden alta voi löytää omaa asiaa koskevat viestit. Myönnän, että harvoin käyn katsomassa avainsanojen alla olevia asioita, yleensä seuraan juuri sen hetkistä uutisvirtaa. Jos muut tekevät samalla tavalla, on uutisen ajoitus ja otsikointi erittäin tärkeää.
Avainsanat toimivat esimerkiksi jonkin ohjelman tai tapahtuman yhteydessä. Kommentit ovat arvokkaita ja ne saadaan kätevästi esille ja talteen avainsanojen alta.


Jokin aika sitten esitin twitterissä kysymyksen, miten kunta voisi toimia mobiilisti. Kysymystäni jaettiin kiitettävästi ja sain muutaman vastauksen. Asiantuntija-apua voi saada vuorovaikuttamalla. Sosiaalinen media koukuttaa vastavuoroisuudellaan. Seuraat miten muut reagoivat viestiisi ja mahdollisesti keskustelet muiden kanssa. Annat joko tietoisesti tai tiedostamatta itsestäsi tietyn mielikuvan. Joku saattaa rakentaa itselleen erillisen verkkoidentiteetin ja verkoston.

Viestinnän suunnittelu

Ennenkin on viestitelty kirjeitse ja puhelimitse. Puhelut ja kirjeet ovat vähentyneet ja nykyinen viestintä on mahdollistanut nopeuden, tavoitettavuuden ja helppouden. Onkohan viestinnän nopeus ja helppous saanut aikaan myös suunnittelmatonta viestintää. Suunnittelemattomuudella tarkoitan ajattelemattomuutta, lausutaan äkkiä jotakin miettimättä sisältöä ja ymmärrettävyyttä. Viestinnän suunnittelua ei voi korostaa liikaa, miettikää sisältöä ja viestien tarpeellisuutta.


Mielenkiintoista

Älykäs työ -blogi (Pekka Pohjakallio)

Saku Tuominen kertoo innovaation johtamisesta

Sisällön ymmärrys hoi älä jätä

Seinäkirjoitus (H. Veripää 05.2013).

Sisällön ymmärrettävyys ja luettavuus

Sisällön merkityksestä on keskusteltu viime aikoina paljon. Tärkeää sisällössä on sen ymmärrettävyys ja luettavuus. Sosiaalinen media on pakottanut miettimään sanottavaa tiivistettynä. Koen, että tiivistäminen on hyvää harjoitusta. Ilmeisesti olen sisäistänyt verkkotekstin tiivistämisen jopa niin hyvin, että pidempien raporttien sisältö henkii verkkotekstimäisyyttä. Lauseet ovat lyhyitä, väliotsikoita on viljelty paljon ja laaja kerrontatapa uupuu. Verkossahan laajemmat kokonaisuudet löytyvät niitä haluaville linkin takaa.

Asioista on kerrottava niin, että lukija ymmärtää. Hyvässä tekstissä vältetään lyhenteitä, turhia täytesanoja ja vieraita termejä. Jos kirjoittaa laajalle lukijakunnalle, on asia selitettävä tarkemmin.

Tarkista ennen kuin julkaiset

Väärinymmärrykset saattavat olla kohtalokkaita, joten sisältö kannattaa tarkistaa ennen sen julkaisua. Esimerkiksi eilen luin myytävää -palstalta lehdestä ilmoituksen vähän hyväkuntoisesta polkupyörästä. Mietin minkälainen tuo pyörä on. Virheet voivat olla kohtalokkaita.

Paras sisältö

Nykyisin sisältöjä tarjotaan paljon, joten lukijoita pitää myös houkutella kiinnostumaan asiastamme. Persoonallinen, lukijaa kunnioittava, johdonmukainen, tietoa antava, luotettava ja mahdollisesti lukijalle arvoa tuottava sisältö on paras.

Tiedon alkuperä ja taustat

Toivon, että saamme tulevaisuudessakin lukea taustoitettuja juttuja. Ilman taustoitusta vastuu tiedon selville ottamisesta ja ymmärtämisestä jää lukijalle.  Pitää muistaa tarkistaa myös tiedon julkaisija ja tiedon alkuperä.

Lisätietoa

Tekstisisältö on ymmärrettävää ja luettavaa, Suomi.fi

Verkon kieli. Kotimaisten kielten keskus

Optimoinnista virtaa löydettävyyteen, editoinnista luettavuuteen. Scriptio

Julkinen sektori digitaaliaikaan

 (Kuva: Uuden musiikin kilpailun finaali 9.2.2013, Heli Veripää).

Suomeen tarvitaan verkkopalveluministeriö (Ari Tammi)

Helsingin kaupungin verkkoviestintäpäällikkö (2008-2012) Ari Tammi kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 11.4.2013: "Suomeen tarvitaan verkkopalveluministeriö. Kirjoituksessaan hän väittää, että verkkopalveluiden resursointi ja johtaminen ovat julkisella sektorilla hukassa. Visuaalinen web on vasta murrosikäisen nuoren ikäinen. Ensimmäiset nettisivut annettiin tiedotusyksikön hoidettavaksi. Avuksi otettiin tietojenkäsittelyn ammattilaisia. Verkkopalveluiden rakentaminen on työnnetty joko viestinnälle tai ict-yksikölle, jotka hoitavat digitaalihankkeita vasemmalla kädellä. Hankkeissa käytetään paljon konsultteja. On vanhentunutta puhua ict-teknologiasta, koska sosiaalinen media, verkkoyhteisöt ja niiden hyödyntäminen ovat tulleet jäädäkseen. Oikeampaa olisi puhua information, communication, eServices and community -teknologiasta. Helsingin kokoisessa kaupungissa tarvittaisiin noin 200 hengen verkkopalveluvirasto."

Verkkopalveluiden merkitys julkisella sektorilla

Ari Tammi tuo hienosti esille verkkopalveluiden merkityksen. Väitän, ettei julkisella sektorilla ole vieläkään kunnolla ymmärretty ja herätty käytännön digitaalimaailmaan. Tästä ei yksin voi syyttää johtajia vaan syyllisiä ollaan myös me, viestintäammattilaiset. Olemme suostuneet tekemään itsenäisesti verkkopalveluja, esimerkiksi nettisivuja, joita tehtäessä ei ole tuotu esille strategisesti tärkeitä asioita. Verkkopalveluiden suunnittelun ei pitäisi olla erillään muusta suunnittelusta. Paljon on tehtävä vielä töitä, että saadaan verkkopalvelut tutuiksi kaikille. Vuorovaikutus on lisääntynyt, osallistumismahdollisuuksia on yhä enemmän. Enää ei riitä tiedottaminen, vaan viestien nivouttaminen osaksi toimintaa. Väitän, että verkkopalveluiden merkityksen ymmärtämisen kautta myös resursointi näihin palveluihin lisääntyy. Kehitys on ollut huimaa, eikä perässä ole tahtonut pysyä.

Miten verkkopalveluhankkeita on hoidettu?

Kuten Ari kirjoituksessaan toteaa, verkkopalveluhankkeet on hoidettu vasemmalla kädellä. Hankkeisiin ei ole erikseen varattu aikaa, vaan ne on tehty muiden tehtävien ohella. Tietohallinto, ict-yksikkö on ollut mukana tai jopa päättänyt mitä ohjelmia hankitaan. Aina ei hankinnoissa ole huomioitu käyttäjälähtöisyyttä. Julkisella sektorilla on ollut paljon erilaisia ohjelmia ja niihin on liitetty yhä enemmän erilaisia uusia ohjelmia. Sosiaalinen media tuo erilaisia palveluja nopeassa tahdissa. Tärkeää on löytää useiden palveluohjelmien joukosta omalle toiminnalle sopivat ja suunnitella toisiaan tukeva ohjelmakokonaisuus. Tärkeintä on käyttää ohjelmia, jotka ovat asiakkaitten suosiossa. Eli mennään sinne, missä on asiakkaat.

Kuka hoitaa verkkopalvelut?

Panostaako julkinen sektori omaan verkkopalveluyksikköön vai hankitaanko palvelut ulkopuolelta? Oma mielipiteeni on, että molempia yhdessä. Paras tietotaito on organisaation sisällä. Viestintä vaatii tietämystä ja tuntemusta organisaatiosta, yhteisten arvojen mukaan elämistä. Viestintä tuo esille strategiset asiat,  markkinoi organisaatiota, avustaa johtajia ja tarjoaa asiakkaille sekä vanhoja että nykyaikaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Verkkopalvelua on myös toimintaympäristössä eläminen, verkostoituminen. Organisaation ulkopuolelta saadaan viimeisintä tietoa ja apua verkkopalveluiden käyttöön ja suunnitteluun.

200 hengen verkkopalveluvirasto

Erilaiset palvelut vaativat ammattitaitoa, mutta mielestäni ei liikaa saa eriytyä omiin "poteroihinsa". Moniammatillisuus on rikkaus, esimerkiksi verkkopalveluiden suunnittelussa voitaisiin yhdistää ict-, viestintä- ja henkilöstöhallinnon ammattitaito.

Voin vain kuvitella, mitä kaikkea Arin ehdottama 200 hengen verkkopalveluvirasto saisikaan humanistin johdolla aikaiseksi. Voisiko tällaisen viraston perustaa julkishallinnolle? Voisin olla mukana hankkeessa.



Lisälukemista:

Suomeen tarvitaan verkkopalveluministeriö

Verkkopalvelun määritelmä

Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa

Suomeen perustettiin verkkodemokratiaseura

Sisältöä ihmiseltä ihmiselle

Kuva Lassi ja Leevi -kirjasta.

Lassi lukee kirjaa lukemisen vuoksi, sisältö ei jää mieleen. Jotta ei kävisi kuin sarjakuvassa, on sisältöön kiinnitettävä huomioita.

 
Verkkosisällössä tärkeää:

- suunnitellaan, miksi, mitä, kenelle, milloin
- johdatetaan ja houkutellaan otsikolla, joka vastaa sisältöä
- kerrotaan ymmärrettävästi, huomioidaan käytettävät termit
- muotoillaan teksti silmäiltäväksi
- mennään heti asiaan

- jos mahdollista kerrotaan tarina
- ollaan persoonallisia
- laitetaan taustatiedot linkkien taakse tai loppuun
- huomioidaan kohderyhmä
- ei laiteta pelkkää linkkiä tai liiteasiakirjaa
- huomioidaan viestintäkanava

- harkitaan sisällön määrä, ei liikaa liian usein
- kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus palautteelle
- ei kikkailla, yksinkertainen rakenne houkuttaa
- tuetaan kuvilla tekstiä
- muistetaan luotettavuus, virheettömyys
- tarkistetaan ennen julkaisua
- muistetaan ketä edustetaan
- päivitetään sisältö ajantasalle, jos tiedot muuttuvat
- osallistutaan ja annetaan palautetta myös muiden sivuilla
- seurataan kiinnostavuutta


Lisälukemista:

Miten tuottaa oikeanlaista sisältöä verkkoon?

Viettele yleisö tarinoilla tiedottamisen sijasta

Näin tein blogihitin - 7 vinkkiä menestysjutun luomiseen

Sisältöstrategia palauttaa ohjakset viestintäammattilaisen käsiin

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Ikkunat ovat vanhan talon sielun peili (Valokuva: Heli Veripää, 19.7.2012).

Viestintä yleensä epäonnistuu - paitsi sattumalta. Professori Osmo A. Wiion sanonta on varmasti tuttu, ainakin viestijöille. Itse asiassa se on yksi Wiion viestinnän laeista. Nykykieli on lyhentynyt verkkokirjoittamisen myötä ja yhä enemmän kaivataan nasevia ja lyhyitä lauseita. Nykyisen tietotulvan aikana pitkät tekstit uuvuttavat. Lukijan mielenkiintoa voidaan pitää yllä myös pitkissä teksteissä. Yksi keino on verkkotekstin silmäiltävyys.

Verkkotekstissä tärkeää ovat otsikot, lyhyet lauseet, linkit, luettelot, kuvien ja tekstin yhteys toisiinsa sekä kappalejaot.  Tekstin oikeinkirjoitus ja ymmärrettävyys kannattaa aina tarkistaa.


Kuvailisivatkohan seuraavat sanonnat viestintää?

- Suomalainen ei puhu ei pussaa
- Valheella on lyhyet jäljet
- Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa
- Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
- No, nyt alkoi Lyyti kirjoittamaan
- Esimies johtaa esimerkillään
- Silmät ovat kuin sielun peili
- Lyhyestä virsi kaunis
- Mikään ei ole niin käytännöllinen kuin hyvä teoria
- Asioilla on tapana järjestyä

Sanonnat ovat rikkaita, muistan omasta lapsuudestani monia äitini käyttämiä sanontoja. Tärkeää on, missä yhteydessä niitä käytetään ja miten ne ymmärretään. Sanonnoilla voi keventää kiusallisia tilanteita tai niitä voi käyttää silloin, kun sanat eivät tunnu riittävän.

Lisälukemista:

Verkkokirjoittamisen yleisperiaatteita

Suomalaisia sananlaskuja

Idiomeja ihan sikana

Mainioita mainoslauseita

Hymiöt

Quotes About Communication

Famous Quotes About Communication

The skills of communicators in the public sector

I have been many years the web information officer of the city in Finland. I think that the web information officer needs information technology skills, communication/social skills and graphic skills. Nowadays there are so much information that its good if communicators can bring forward essential and understandable information.You have to have courage.

"What are the skills that will help communication professionals face the unprecedented turbulence in the public sector?

 They will need to be:
• digital
• customer-focused
• agile
• ready for change
• ready to challenge existing habits
and
• network players

Read more from the Simon Wakeman´s blog"
(Guardian)



Business leaders in Finland are not satisfied with the personnels digital skills (interviewed 648 business leaders). 74 % from business leaders experienced that the digital targets of company has not been achieved. They have brought information and communication technology to the old organisations and they have not changed their mode of operation. There has not been enough education. (Kauppalehti)
The survey has been made by Sopranos.

Blogin aloitus vuonna 2009

Mielenkiintoista tämä bloggaaminen. Kirjoittelen silloin tällöin päiväkirjaa, joten tämän pitäisi olla tuttua hommaa. Aloitan blogini sosiaalisen median kurssilla, joten odotettavissa on sosiaalisen median markkinointiin ja hyödyntämiseen liittyviä ajatelmia. Hyödynnän vastaisuudessa blogiani myös kertomalla omasta jatko-tutkimuksestani.

Aikoinaan vuonna 2009, kuten tämän ensimmäisen blogini julkaisupäivästä huomaatte, aloittelin blogin kirjoittamista Monikielisen ja -kanavaisen viestinnän kurssilla. Siihen kirjoittamisharjoittelu sitten jäikin ja työelämä imaisi mukaansa. Unohdin blogini kokonaan, kunnes taas yliopisto-opiskelijana aloittelen kirjoittelemaan uudelleen. Nyt pitäisi olla enemmän aikaakin, olenhan opintovapaalla.

Aloitin oman sosiaalisen median aktivoimiseni  sosiaalinen media ja oman osaamisen markkinointi-kurssilla.


Heti mieleeni tuli, että kuinka monella mahtaa olla näitä "haamusivuja" ja "haamublogeja". Ehkä hyvä olisi, ettei lukijoita harhauteta, vaan poistetaan kaikki harjoituskappaleet.

Olen käynyt katsomassa Suomen suosituimpien blogien listaa. Kiinnostavia ja seurattuja ovat jonkin henkilön kertomukset vaatteista ja sisustuksesta.

Suosituimpia blogeja: http://www.blogilista.fi/



En poista tähän ensimmäiseen kirjoitukseeni liittyviä kommentteja, vaan annan niiden olla lisätietona. Tätä kirjoitelmaa olen muokannut ajankohtaiseksi ja lisää on tulossa...