Näytetään tekstit, joissa on tunniste e-governance. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste e-governance. Näytä kaikki tekstit

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Julkinen sektori digitaaliaikaan



 (Kuva: Uuden musiikin kilpailun finaali 9.2.2013, Heli Veripää).

Suomeen tarvitaan verkkopalveluministeriö (Ari Tammi)

Helsingin kaupungin verkkoviestintäpäällikkö (2008-2012) Ari Tammi kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 11.4.2013: "Suomeen tarvitaan verkkopalveluministeriö. Kirjoituksessaan hän väittää, että verkkopalveluiden resursointi ja johtaminen ovat julkisella sektorilla hukassa. Visuaalinen web on vasta murrosikäisen nuoren ikäinen. Ensimmäiset nettisivut annettiin tiedotusyksikön hoidettavaksi. Avuksi otettiin tietojenkäsittelyn ammattilaisia. Verkkopalveluiden rakentaminen on työnnetty joko viestinnälle tai ict-yksikölle, jotka hoitavat digitaalihankkeita vasemmalla kädellä. Hankkeissa käytetään paljon konsultteja. On vanhentunutta puhua ict-teknologiasta, koska sosiaalinen media, verkkoyhteisöt ja niiden hyödyntäminen ovat tulleet jäädäkseen. Oikeampaa olisi puhua information, communication, eServices and community -teknologiasta. Helsingin kokoisessa kaupungissa tarvittaisiin noin 200 hengen verkkopalveluvirasto."

Verkkopalveluiden merkitys julkisella sektorilla


Ari Tammi tuo hienosti esille verkkopalveluiden merkityksen. Väitän, ettei julkisella sektorilla ole vieläkään kunnolla ymmärretty ja herätty käytännön digitaalimaailmaan. Tästä ei yksin voi syyttää johtajia vaan syyllisiä ollaan myös me, viestintäammattilaiset. Olemme suostuneet tekemään itsenäisesti verkkopalveluja, esimerkiksi nettisivuja, joita tehtäessä ei ole tuotu esille strategisesti tärkeitä asioita. Verkkopalveluiden suunnittelun ei pitäisi olla erillään muusta suunnittelusta. Paljon on tehtävä vielä töitä, että saadaan verkkopalvelut tutuiksi kaikille. Vuorovaikutus on lisääntynyt, osallistumismahdollisuuksia on yhä enemmän. Enää ei riitä tiedottaminen, vaan viestien nivouttaminen osaksi toimintaa. Väitän, että verkkopalveluiden merkityksen ymmärtämisen kautta myös resursointi näihin palveluihin lisääntyy. Kehitys on ollut huimaa, eikä perässä ole tahtonut pysyä.

Miten verkkopalveluhankkeita on hoidettu?

Kuten Ari kirjoituksessaan toteaa, verkkopalveluhankkeet on hoidettu vasemmalla kädellä. Hankkeisiin ei ole erikseen varattu aikaa, vaan ne on tehty muiden tehtävien ohella. Tietohallinto, ict-yksikkö on ollut mukana tai jopa päättänyt mitä ohjelmia hankitaan. Aina ei hankinnoissa ole huomioitu käyttäjälähtöisyyttä. Julkisella sektorilla on ollut paljon erilaisia ohjelmia ja niihin on liitetty yhä enemmän erilaisia uusia ohjelmia. Sosiaalinen media tuo erilaisia palveluja nopeassa tahdissa. Tärkeää on löytää useiden palveluohjelmien joukosta omalle toiminnalle sopivat ja suunnitella toisiaan tukeva ohjelmakokonaisuus. Tärkeintä on käyttää ohjelmia, jotka ovat asiakkaitten suosiossa. Eli mennään sinne, missä on asiakkaat.

Kuka hoitaa verkkopalvelut?

Panostaako julkinen sektori omaan verkkopalveluyksikköön vai hankitaanko palvelut ulkopuolelta? Oma mielipiteeni on, että molempia yhdessä. Paras tietotaito on organisaation sisällä. Viestintä vaatii tietämystä ja tuntemusta organisaatiosta, yhteisten arvojen mukaan elämistä. Viestintä tuo esille strategiset asiat,  markkinoi organisaatiota, avustaa johtajia ja tarjoaa asiakkaille sekä vanhoja että nykyaikaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Verkkopalvelua on myös toimintaympäristössä eläminen, verkostoituminen. Organisaation ulkopuolelta saadaan viimeisintä tietoa ja apua verkkopalveluiden käyttöön ja suunnitteluun.

200 hengen verkkopalveluvirasto

Erilaiset palvelut vaativat ammattitaitoa, mutta mielestäni ei liikaa saa eriytyä omiin "poteroihinsa". Moniammatillisuus on rikkaus, esimerkiksi verkkopalveluiden suunnittelussa voitaisiin yhdistää ict-, viestintä- ja henkilöstöhallinnon ammattitaito.

Voin vain kuvitella, mitä kaikkea Arin ehdottama 200 hengen verkkopalveluvirasto saisikaan humanistin johdolla aikaiseksi. Voisiko tällaisen viraston perustaa julkishallinnolle? Voisin olla mukana hankkeessa.



Lisälukemista:

Suomeen tarvitaan verkkopalveluministeriö

Verkkopalvelun määritelmä

Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa

Suomeen perustettiin verkkodemokratiaseura

maanantai 4. helmikuuta 2013

Communication can help E-Governance

Photograph: Heli Veripää 4.2.2013


E-Governance include E-Democracy and E-Government.

E-Democracy: Efforts that aim to increase the involvement of citizens in the political decision-making through new information and communication technologies.
E-Government: Individuals and clients or consumers make use of public services via the internet and related technologies (Christensen, H. 2012. E-democracy in Finnish municipalities).


Communication can help E-Governance. My proposals:
  • Have an integrated communication strategy
  • Bring forward the story of organization
  • Follow and know what will happen outside and inside of your organization
  • Be ready to change by using change communication
  • Have a good think tanks 
  • Build capacities
  • Know your customers and employeers
  • Be there where is your customers
  • Take part/collaborate
  • Inform your customers and employeers of opportunities for participation
  • Make sure the quality and reliability of information
  • Let your customers know what has happened to their proposals and feedback
  • Use new communication technologies
  • Guide and educate users of new communication technologies