Sisällön ymmärrys hoi älä jätä

Seinäkirjoitus (H. Veripää 05.2013).

Sisällön ymmärrettävyys ja luettavuus

Sisällön merkityksestä on keskusteltu viime aikoina paljon. Tärkeää sisällössä on sen ymmärrettävyys ja luettavuus. Sosiaalinen media on pakottanut miettimään sanottavaa tiivistettynä. Koen, että tiivistäminen on hyvää harjoitusta. Ilmeisesti olen sisäistänyt verkkotekstin tiivistämisen jopa niin hyvin, että pidempien raporttien sisältö henkii verkkotekstimäisyyttä. Lauseet ovat lyhyitä, väliotsikoita on viljelty paljon ja laaja kerrontatapa uupuu. Verkossahan laajemmat kokonaisuudet löytyvät niitä haluaville linkin takaa.

Asioista on kerrottava niin, että lukija ymmärtää. Hyvässä tekstissä vältetään lyhenteitä, turhia täytesanoja ja vieraita termejä. Jos kirjoittaa laajalle lukijakunnalle, on asia selitettävä tarkemmin.

Tarkista ennen kuin julkaiset

Väärinymmärrykset saattavat olla kohtalokkaita, joten sisältö kannattaa tarkistaa ennen sen julkaisua. Esimerkiksi eilen luin myytävää -palstalta lehdestä ilmoituksen vähän hyväkuntoisesta polkupyörästä. Mietin minkälainen tuo pyörä on. Virheet voivat olla kohtalokkaita.

Paras sisältö

Nykyisin sisältöjä tarjotaan paljon, joten lukijoita pitää myös houkutella kiinnostumaan asiastamme. Persoonallinen, lukijaa kunnioittava, johdonmukainen, tietoa antava, luotettava ja mahdollisesti lukijalle arvoa tuottava sisältö on paras.

Tiedon alkuperä ja taustat

Toivon, että saamme tulevaisuudessakin lukea taustoitettuja juttuja. Ilman taustoitusta vastuu tiedon selville ottamisesta ja ymmärtämisestä jää lukijalle.  Pitää muistaa tarkistaa myös tiedon julkaisija ja tiedon alkuperä.

Lisätietoa

Tekstisisältö on ymmärrettävää ja luettavaa, Suomi.fi

Verkon kieli. Kotimaisten kielten keskus

Optimoinnista virtaa löydettävyyteen, editoinnista luettavuuteen. Scriptio

Sisältöä ihmiseltä ihmiselle

Kuva Lassi ja Leevi -kirjasta.

Lassi lukee kirjaa lukemisen vuoksi, sisältö ei jää mieleen. Jotta ei kävisi kuin sarjakuvassa, on sisältöön kiinnitettävä huomioita.

 
Verkkosisällössä tärkeää:

- suunnitellaan, miksi, mitä, kenelle, milloin
- johdatetaan ja houkutellaan otsikolla, joka vastaa sisältöä
- kerrotaan ymmärrettävästi, huomioidaan käytettävät termit
- muotoillaan teksti silmäiltäväksi
- mennään heti asiaan

- jos mahdollista kerrotaan tarina
- ollaan persoonallisia
- laitetaan taustatiedot linkkien taakse tai loppuun
- huomioidaan kohderyhmä
- ei laiteta pelkkää linkkiä tai liiteasiakirjaa
- huomioidaan viestintäkanava

- harkitaan sisällön määrä, ei liikaa liian usein
- kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus palautteelle
- ei kikkailla, yksinkertainen rakenne houkuttaa
- tuetaan kuvilla tekstiä
- muistetaan luotettavuus, virheettömyys
- tarkistetaan ennen julkaisua
- muistetaan ketä edustetaan
- päivitetään sisältö ajantasalle, jos tiedot muuttuvat
- osallistutaan ja annetaan palautetta myös muiden sivuilla
- seurataan kiinnostavuutta


Lisälukemista:

Miten tuottaa oikeanlaista sisältöä verkkoon?

Viettele yleisö tarinoilla tiedottamisen sijasta

Näin tein blogihitin - 7 vinkkiä menestysjutun luomiseen

Sisältöstrategia palauttaa ohjakset viestintäammattilaisen käsiin

Sisältö ja merkitys

Uuden vuoden alkaessa mediakentässä tapahtuu muutoksia: sanomalehtien koossa ollaan menossa kohti tabloidia, osa sanomalehdistä siirtyy verkkoversioksi (esim. Newsweek) ja suomalainen laatujournalismi saa uuden väylän verkossa (http://longplay.fi).

Long play -niminen verkkojulkaisu lanseerataan virallisesti 16.1.2013. Long play julkaisee tutkivaa journalismia ja pitkiä reportaaseja. Long playn juttuja voi ostaa noin 3 - 6 euron hintaan.

Tulevaisuudessa povaillaan, että tietokoneet tuottavat suurimman osan uutisista. Tähän onkin helppo uskoa, jos seuraa nykyistä uutisvirtaa. Uutiseksi riittää hyvä markkinoiva otsikko ja lyhyt sisältö. Nykyään lukija valitsee, mistä hän uutisensa lukee ja mitä lukee. Onneksi on edelleen kriittisiä lukijoita, jotka kaipaavat sisältöä. Olisiko tulevaisuutta yrityksille, jotka toteuttaisivat ja myisivät laadukasta sisältöä?


Tietokoneet tekevät kohta suurimman osan uutisista.

Merkitystalous

Kiinnostuin merkitystaloudesta ja luin joululomalla Pauli Aalto-Setälän kirjan. Kirjasta en ihan saanut sitä tietoa, mitä lähdin hakemaan. Hain tarkempaa määritystä merkitystaloudesta ja mitä se tuo tullessaan. Kirja herättikin ajatuksia, huomasin hakevani vastauksia kysymykseen miksi?

Parhaillaan tietoyhteiskunnan jälkeistä mahdollisesti kehittymässä olevaa yhteiskuntavaihetta kutsutaan merkitysyhteiskunnaksi. Yhteiskunnan toiminnalle on ominaista ihmisten pyrkimys merkityksellisiin kokemuksiin ja elämyksiin sekä yksilöllisen identiteetin rakentamiseen. Ihmisten yhteistoiminta ja kommunikaatio muuttaa toimintatapoja ja rakenteita. Toiminta on omaehtoista. Kullakin yhteiskuntavaiheella on omat avainteknologiat, jotka merkitystaloudessa ovat internet tai sosiaalinen media ja mobiililaitteet. (Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Ihmisten kaupunki 2030)


 Merkitystalouden ongelma ja erinomaisuus on siinä, että kukaan ei tule sanomaan, mikä tai mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä. Sinun pitää keksiä ne itse. Merkitystaloudessa näyttämölle annetaan sisältö. Maailmaa vie eteenpäin kolme asiaa: ihminen, raha ja tekniikka. Tämän hetken voimakkain toiminnan motiivi on raha, merkitystaloudessa se on ihminen.(Pauli Aalto-Setälä, Merkitystalous).

Onko merkitystalous todella tulossa? Ainakin kehitys on menossa siihen suuntaan. Yhä enemmän toimimme yksilöinä yhteisöissä. Avaintekonologioiksi ovat nousemassa sosiaalinen media ja mobiililaitteet. Voimmeko kutsua ko. uutta yhteiskuntavaihetta merkitystaloudeksi? Merkitystä elämälle olemme etsineet kaiken aikaa, mutta yhteistoiminta ja elämysten hakeminen ovat nousussa.Lohduttavaa olisi myös ajatella, että jokin muu kuin raha sanelisi toimintaamme.