Viestien tsekkailua ja twitteriä

Kuva: Porokylään (H. Veripää 24.7.2012).

Tsekkailenko itseni Porokylään?

Oletko huomannut tarkistavasi jatkuvasti sähköpostia, facebookia, twitteriä jne.? Varsinkin mobiililaitteilla  selailu on lisääntynyt. Huomaan, että itse syyllistyn jatkuvaan viestien tarkistamiseen. Suurin osa työpäivien keskeytyksistä on kuulema itse aiheutettuja. Jatkuva viestien tarkistelu tekee olon levottomaksi. Oletko havainnut esimerkiksi pitkissä palavereissa, kuinka moni tarkistaa viestejä puhelimestaan? Vaikeutuuko keskittymiskyky?

Kannattaa laatia itselleen suunnitelma, milloin katsoo viestit. En usko, että kukaan pahastuu vaikkei saakaan vastausta viestiinsä heti. Jatkuvat keskeytykset stressaavat. Voiko työpäivässäsi olla puolituntia tai tunti rauhallista aikaa?

Twitterviestit

Viestit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan varsinkin kotona töitä tekevälle. Ne ovat henkireikä ulkomaailmaan ja esimerkiksi twitterin kautta voi lukea ajankohtaisia asioita. Ongelmana ja onnena twitterissä on ajankohtaisuus. Harvoin tulee luettua kenenkään "seinältä" kirjoituksia, vaan ne luetaan juuri senhetkisestä uutisvirrasta. Onneksi on avainsanat eli hashtagit, joiden alta voi löytää omaa asiaa koskevat viestit. Myönnän, että harvoin käyn katsomassa avainsanojen alla olevia asioita, yleensä seuraan juuri sen hetkistä uutisvirtaa. Jos muut tekevät samalla tavalla, on uutisen ajoitus ja otsikointi erittäin tärkeää.
Avainsanat toimivat esimerkiksi jonkin ohjelman tai tapahtuman yhteydessä. Kommentit ovat arvokkaita ja ne saadaan kätevästi esille ja talteen avainsanojen alta.


Jokin aika sitten esitin twitterissä kysymyksen, miten kunta voisi toimia mobiilisti. Kysymystäni jaettiin kiitettävästi ja sain muutaman vastauksen. Asiantuntija-apua voi saada vuorovaikuttamalla. Sosiaalinen media koukuttaa vastavuoroisuudellaan. Seuraat miten muut reagoivat viestiisi ja mahdollisesti keskustelet muiden kanssa. Annat joko tietoisesti tai tiedostamatta itsestäsi tietyn mielikuvan. Joku saattaa rakentaa itselleen erillisen verkkoidentiteetin ja verkoston.

Viestinnän suunnittelu

Ennenkin on viestitelty kirjeitse ja puhelimitse. Puhelut ja kirjeet ovat vähentyneet ja nykyinen viestintä on mahdollistanut nopeuden, tavoitettavuuden ja helppouden. Onkohan viestinnän nopeus ja helppous saanut aikaan myös suunnittelmatonta viestintää. Suunnittelemattomuudella tarkoitan ajattelemattomuutta, lausutaan äkkiä jotakin miettimättä sisältöä ja ymmärrettävyyttä. Viestinnän suunnittelua ei voi korostaa liikaa, miettikää sisältöä ja viestien tarpeellisuutta.


Mielenkiintoista

Älykäs työ -blogi (Pekka Pohjakallio)

Saku Tuominen kertoo innovaation johtamisesta

Minä viestijänä

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään, minkälainen minä olen viestijänä. Omakuva kylläkin saattaa poiketa muiden kokemasta. Olen jo kymmeniä vuosia tehnyt käytännön viestintätehtäviä. Jokainenhan viestii, mutta minulle lankesi viestijätitteli. Vahvuutenani vuorovaikutuksessa on kokemus erilaisista vuorovaikutustilanteista, olen myös tunnollinen, eettinen ja koen vastuuta kuunnella vastapuolta. Olen myös harjautunut miettimään viestini sisältöä, tapaa viestiä. Vastauksia kysymyksiin odotetaan melko pian. Nopeudesta huolimatta viestin sisältö on aina tärkeä. Asiakkaalle on annettava oikea vastaus ja mielummin niin, ettei asiakasta ohjata muualle.

Kehitettävää on aina ja itse koen, että tiedon ohjaaminen eri kanaviin tietyille kohderyhmille on opeteltava asia. Verkkoläsnäolo ja houkuttelevan tekstin kirjoittaminen vaativat edelleen harjoitusta. Harjoitusta vaatii myös toisen kuuntelu ja ymmärtäminen. Sosiaalisessa mediassa minun on opeteltava vielä miten saan melko napakasti ja lyhyesti kerrottua oleelliset asiat.

Sosiaalisessa mediassa liian pitkä teksti saattaa karkottaa lukijoita. Jos eri kanavien yhteiskäyttöä ei ole opetellut, saattaa tekstin vieminen eri kanaviin olla työlästä ja joku kanava saattaa nousta suosikiksi. Löydänkö oikean kohderyhmän viestilleni, osaanko hyödyntää asiantuntijaverkostoja ja auttaa muita? Jos sanoman sisällön rakentamista ei ole harjoitellut, saattaa lukija saada sisällöstä vallan väärän kuvan. Väärinymmärrys saattaa jopa mennä eteenpäin. Kaikesta tästä kärsii julkisuuskuva.

Yhteenvetona vuorovaikutusosaamisestani voisi sanoa, että haluan kehittää itseäni kirjoittajana/keskustelijana, sanoman eteenpäinviejänä. Haluan myös opetella monikanavaista viestintää. Oman itsensä markkinointi on uusi asia, johon pitää perehtyä. Negatiivisten asioiden käsittely on myös opeteltava, miten pitää yllä positiivista kannustavaa ilmapiiriä. Jokainen haluaa tulla kuulluksi, muista huomioida toinen.