torstai 16. toukokuuta 2013

Sisällön ymmärrys hoi älä jätä



Seinäkirjoitus (H. Veripää 05.2013).


Sisällön ymmärrettävyys ja luettavuus

Sisällön merkityksestä on keskusteltu viime aikoina paljon. Tärkeää sisällössä on sen ymmärrettävyys ja luettavuus. Sosiaalinen media on pakottanut miettimään sanottavaa tiivistettynä. Koen, että tiivistäminen on hyvää harjoitusta. Ilmeisesti olen sisäistänyt verkkotekstin tiivistämisen jopa niin hyvin, että pidempien raporttien sisältö henkii verkkotekstimäisyyttä. Lauseet ovat lyhyitä, väliotsikoita on viljelty paljon ja laaja kerrontatapa uupuu. Verkossahan laajemmat kokonaisuudet löytyvät niitä haluaville linkin takaa.

Asioista on kerrottava niin, että lukija ymmärtää. Hyvässä tekstissä vältetään lyhenteitä, turhia täytesanoja ja vieraita termejä. Jos kirjoittaa laajalle lukijakunnalle, on asia selitettävä tarkemmin.

Tarkista ennen kuin julkaiset

Väärinymmärrykset saattavat olla kohtalokkaita, joten sisältö kannattaa tarkistaa ennen sen julkaisua. Esimerkiksi eilen luin myytävää -palstalta lehdestä ilmoituksen vähän hyväkuntoisesta polkupyörästä. Mietin minkälainen tuo pyörä on. Virheet voivat olla kohtalokkaita.

Paras sisältö

Nykyisin sisältöjä tarjotaan paljon, joten lukijoita pitää myös houkutella kiinnostumaan asiastamme. Persoonallinen, lukijaa kunnioittava, johdonmukainen, tietoa antava, luotettava ja mahdollisesti lukijalle arvoa tuottava sisältö on paras.

Tiedon alkuperä ja taustat

Toivon, että saamme tulevaisuudessakin lukea taustoitettuja juttuja. Ilman taustoitusta vastuu tiedon selville ottamisesta ja ymmärtämisestä jää lukijalle.  Pitää muistaa tarkistaa myös tiedon julkaisija ja tiedon alkuperä.

Lisätietoa

Tekstisisältö on ymmärrettävää ja luettavaa, Suomi.fi

Verkon kieli. Kotimaisten kielten keskus

Optimoinnista virtaa löydettävyyteen, editoinnista luettavuuteen. Scriptio

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti