Mikä mättää tietokoneohjelmissa?

Valoa tunnelin päässä (H. Veripää 21.5.2013).

Ohjelmien monet toiminnot

Keskustelin tällä viikolla tuttavieni kanssa tietokoneohjelmista ja kodinkoneista. Näille molemmille on yhteistä useat eri toimintovaihtoehdot. Oletko sinä käyttänyt niitä kaikkia?  Totesimme, että useimmat meistä eivät käytä yleensä kuin yhtä ja samaa toimintoa. No ehkä pyykkikoneessa vähän useampia.

Riisuttu versio

Tietokoneohjelmat on rakennettu niin, että ne palvelevat mahdollisimman monia. Mitä jos tehtäisiin riisuttu versio. Tiedän, että esimerkiksi Photoshopista saa riisutun version halvemmalla. Ohjelmien monet vaihtoehdot saattavat jopa stressata käyttäjää. Ohjelman opetteluun menee aikaa ja kuitenkin toiminnoista käytetään vain murto-osaa. Jos kaikkia toimintoja ei ole jatkuvasti käytössä, ne unohtaa. Tiedän ongelman, kun on huomioitava useamman käyttäjän toiveet. Olen räätälöinyt julkaisuohjelmaan paljon eri toimintoja. Pitäisikö ohjelmaa miettiä kohderyhmälähtöisesti? Otettaisiin käyttöön kullekin käyttäjälle sopiva kokonaisuus. Kokonaisuus olisi valittavissa joko hankittaessa, jolloin se vaikuttaisi hintaan tai sitten hankitusta ohjelmakokonaisuudesta käyttäjä voisi valita käytettävät toiminnot.

Termit, kuvasymbolit

Toimintojen runsaus ei ole ainut kompastuskivi. Lisäksi ohjelmissa saattaa olla suomenkieliset käännökset sellaisilla termeillä, joita ei ymmärretä. Onneksi nykyään monet käyttävät jo englanninkielisiä ohjelmia. Joissakin ohjelmissa saattaa olla käytössä kuvasymbolit tai sekä kuva- että kielelliset valinnat. Kuvasymbolit varmaankin auttavat joitakin hahmottamaan valintoja paremmin.

Logiikka

Ohjelmat eivät aina ole johdonmukaista. Toisessa kohtaa toiminto tehdään eri tavalla kuin toisessa. Onneksi nykyään ohjelmat alkavat muistuttaa yhä enemmän logiikaltaan toisiaan. Tuntuu, että kun on opetellut yhden ohjelman osaa jo toisenkin.

Keskustelu keskenään

Työpaikoilla on käytössä monia eri ohjelmia, jotka eivät välttämättä "keskustele" keskenään. Sama asia saatetaan käsitellä useampaan eri kertaan. Jotkin ohjelmat eivät sovi yhtaikaisesti käytettäviksi, eli niitä ei voi asentaa samaan koneeseen.

Avoimuus

Asioiden avoimuutta kohti ollaan menossa. Vielä on kuitenkin paljon ei-avoimia järjestelmiä. Mielenkiintoista on seurata, miten avoimuus ja tietoturva kohtaavat toisensa.

Uutuudet

Ohjelmista tulee melko usein uusia versioita tai ne korvataan kokonaan uusilla ohjelmilla. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ohjelmavaihtoehtoja on jo melko paljon. Monet käyttäjät olisivat tyytyväisiä, jos tietäisivät mitä ohjelmia kannattaa omassa työssä käyttää. Miten työstä suoriutuisi mahdollisimman helposti? Ohjelmat ovat tuoneet työhön helpostusta, mutta osataanko niitä hyödyntää?

Koekäyttö, that's it

Jos pystyn vaikuttamaan ostopäätökseen, koekäytän ohjelman ennen hankintaa. Aikoinaan työpaikallemme valittiin julkaisujärjestelmä, joka koekäytettiin. Hankinnassa kuunneltiin tulevia käyttäjiä. Hankittavan ohjelman tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin helppokäyttöisyyttä ja loogisuutta. Julkaisujärjestelmässä sivuja tehtiin samannäköisellä pohjalla kuin miltä ne näyttivät lukijoille julkisuudessa, eli sivujen teko oli wysiwyg-periaatteella.

Saisimmekohan helppokäyttöisempiä ohjelmia, jos käyttäjät olisivat testaamassa ja kertomassa omat mielipiteensä? Milloin pääsemme eroon monista eri ohjelmista? Ostaisitko sinä ohjelman, jossa voisi valita mitä toimintoja tarvitset?

Asiakas keskipisteeksi

Avoimuus lisää vuorovaikutusta. Ohjelmilta edellytetään helppokäyttöisyyttä. Asiakkaan on osattava käyttää asioidessaan ohjelmia vaivatta. 

Mitä tulevaisuudessa?

Tulevaisuus on mielenkiintoinen google-laseineen, äänikäskyineen ja  robotteineen. Edelleen odotamme ohjelmilta helppokäyttöisyyttä.

Lisälukemista

Käytettävyystestaus, Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteidenn laitos Joni Koskinen