Viestien tsekkailua ja twitteriä

Kuva: Porokylään (H. Veripää 24.7.2012).

Tsekkailenko itseni Porokylään?

Oletko huomannut tarkistavasi jatkuvasti sähköpostia, facebookia, twitteriä jne.? Varsinkin mobiililaitteilla  selailu on lisääntynyt. Huomaan, että itse syyllistyn jatkuvaan viestien tarkistamiseen. Suurin osa työpäivien keskeytyksistä on kuulema itse aiheutettuja. Jatkuva viestien tarkistelu tekee olon levottomaksi. Oletko havainnut esimerkiksi pitkissä palavereissa, kuinka moni tarkistaa viestejä puhelimestaan? Vaikeutuuko keskittymiskyky?

Kannattaa laatia itselleen suunnitelma, milloin katsoo viestit. En usko, että kukaan pahastuu vaikkei saakaan vastausta viestiinsä heti. Jatkuvat keskeytykset stressaavat. Voiko työpäivässäsi olla puolituntia tai tunti rauhallista aikaa?

Twitterviestit

Viestit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan varsinkin kotona töitä tekevälle. Ne ovat henkireikä ulkomaailmaan ja esimerkiksi twitterin kautta voi lukea ajankohtaisia asioita. Ongelmana ja onnena twitterissä on ajankohtaisuus. Harvoin tulee luettua kenenkään "seinältä" kirjoituksia, vaan ne luetaan juuri senhetkisestä uutisvirrasta. Onneksi on avainsanat eli hashtagit, joiden alta voi löytää omaa asiaa koskevat viestit. Myönnän, että harvoin käyn katsomassa avainsanojen alla olevia asioita, yleensä seuraan juuri sen hetkistä uutisvirtaa. Jos muut tekevät samalla tavalla, on uutisen ajoitus ja otsikointi erittäin tärkeää.
Avainsanat toimivat esimerkiksi jonkin ohjelman tai tapahtuman yhteydessä. Kommentit ovat arvokkaita ja ne saadaan kätevästi esille ja talteen avainsanojen alta.


Jokin aika sitten esitin twitterissä kysymyksen, miten kunta voisi toimia mobiilisti. Kysymystäni jaettiin kiitettävästi ja sain muutaman vastauksen. Asiantuntija-apua voi saada vuorovaikuttamalla. Sosiaalinen media koukuttaa vastavuoroisuudellaan. Seuraat miten muut reagoivat viestiisi ja mahdollisesti keskustelet muiden kanssa. Annat joko tietoisesti tai tiedostamatta itsestäsi tietyn mielikuvan. Joku saattaa rakentaa itselleen erillisen verkkoidentiteetin ja verkoston.

Viestinnän suunnittelu

Ennenkin on viestitelty kirjeitse ja puhelimitse. Puhelut ja kirjeet ovat vähentyneet ja nykyinen viestintä on mahdollistanut nopeuden, tavoitettavuuden ja helppouden. Onkohan viestinnän nopeus ja helppous saanut aikaan myös suunnittelmatonta viestintää. Suunnittelemattomuudella tarkoitan ajattelemattomuutta, lausutaan äkkiä jotakin miettimättä sisältöä ja ymmärrettävyyttä. Viestinnän suunnittelua ei voi korostaa liikaa, miettikää sisältöä ja viestien tarpeellisuutta.


Mielenkiintoista

Älykäs työ -blogi (Pekka Pohjakallio)

Saku Tuominen kertoo innovaation johtamisesta

Aitousviestintä

Pihlaja (H. Veripää 14.8.2012).

Viestintä on sanomien välittämistä, merkitysten tuottamista ja yhteistä ymmärrystä. Jos ei ymmärrä asiaa, voi suhtautua siihen kuten kettu pihjalanmarjoihin: "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista".

Lanseeraan tänään uuden viestinnän termin, joka on aitousviestintä. Aitousviestintä -termi sai alkunsa, kun luin Helsingin Sanomista Johanna Korhosen kirjoituksen näennäisviestinnästä, tyhjän puheen piinasta. Hän on kuvaillut näennäisviestinnän syntyvän kulttuurissa, jossa tärkeintä on se, miltä asiat näyttävät, ei se, miten ne oikeasti ovat. Negatiivisia asioita kierrellään pehmentämällä viestejä. Pelkäämmekö kertoa asioista aidosti?

Mitä on aitousviestintä?

Aitousviestintä on omana itsenään olemista, asioista kertomista rohkeasti, tärkeäksi kokemiensa asioiden esilletuontia, elämistä omien arvojen mukaisesti. Vaatii rohkeutta, tietoa ja taitoa viestiä aidosti. Aitousviestintä on myös vastavuoroisuutta, asiakkaan kuuntelua. Yhteisöissä viestintä on yhteistyötä, viestintää sovituista asioista suunnitellusti, ajankohtaisesti ja rohkeasti.

Nykyisen tietotulvan aikana uskallan väittää, että aitous saa enemmän kannatusta ja huomiota jopa liikemaailmassa. Voimme kehittää liiketoimintaamme olemalla rehellisiä,  myöntämällä mahdolliset virheemme sekä kuuntelemalla asiakasta. Tuotteet eivät aina ole täydellisiä, mutta niistä saadaan enemmän asiakasta palvelevia tuotekehityksellä, jossa on kuunneltu ja reagoitu asiakkaiden kommentteihin. Vuorovaikutuksen lisääntyessä esimerkiksi kuntalaiset osallistuvat yhä enemmän kunnan palvelujen suunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä asukkaiden suunnittelemat uudet asuinalueet.


Mikä viesti jää mieleen?

Uutisessa asiat on kerrottu kiertelemättä ja kaartelematta, eli faktat kehiin. Onneksi sosiaalinen media opettaa viestien tiivistämisen taidon. Edelleen pätee samat ohjeet kuin oppikirjoissa on kerrottu. Hyvä on muistaa kysymykset mitä, missä, milloin ja kuka. Otsikko houkuttelee ja kuvaa ytimekkäästi asian.

Mieleen jäävät jutut ovat mielestäni persoonallisia, ajatuksia herättäviä ja jotain uutta antavia. Olen ajatellut, että nykyisen viestitulvan aikana pitkiä juttuja ei enää jaksa lukea. Ehkä syy onkin juttujen huonouden. Hyvää juttua ei edes huomaa pitkäksi.

Uskallan väittää, että yritysten toiminta on sujuvampaa, jos ymmärrämme toiminnan tarkoituksen. Viestien perillemeno ja ymmärtäminen vaatii seurantaa. Viesteissä on huomioitava ja kohdattava kohderyhmä aidosti. Vanha ohjehan on, että kerro asioista kuin kertoisit niistä äidillesi. 

Sosiaalista sitoutumista ja yhteistyötä

 Ensin on hypättävä esteiden yli

 Kuva: Lasten piirros kadulla 30.8.2013 (H. Veripää).

Sosiaalista mediaa (=some) kutsutaan nykyään sosiaaliseksi bisnekseksi. Nimen muutos tarkoittaa, että somea on alettu käyttämään laajemmin. Kuitenkin tarvitaan sukupolven vaihtumista tai johtajien silmien avautumista somen hyödyille.

Viestijöiden kannattaa tuoda esille somen hyötyjä ja suunnitelmia. Somea ei tunneta, eikä sen mahdollisuuksia sisäistetä. Ei riitä, että otetaan innolla uusia viestintäkanavia käyttöön. Täytyy resurssoida, suunnitella ja integroida some osaksi toimintaa.

Sitten annetaan mahdollisuus toteuttaa itseään

 Kuva: Lasten piirros kadulla 30.8.2013 (H. Veripää).

Voi vain kuvitella, miten organisaation toimintatapa muuttuu, kun ihmiset saadaan toimimaan yhdessä. Avoimuus, mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää organisaation toimintaa motivoi työntekijöitä. Toimintatavan muutokseen tarvitaan luottamusta ja uskallusta. Johtajat voivat omalla esimerkillään innostaa työntekijöitä yhteistoimintaan.

Toimintaa ja tuotteita voidaan kehittää myös ulkopuolisten sidosryhmien avulla. Ei kuitenkaan riitä, että kysellään, vaan pitää aidosti kuunnella ja ottaa asiakkaat sekä asiantuntijat mukaan toimintaan. Arvokasta ja uutta asiantuntijatietoa voi saada ulkopuolelta.

Olen huomannut, että some koukuttaa. Opintovapaan aikana olen aktivoitunut somen seuraajana ja viestijänä. Mietin, miksi viestin? Ehkä some on minun sosiaalinen työpaikkani nyt, kun teen töitä kotona.

Jos saamme luotua yhteisen tarinan, ihmiset sitoutuvat ja kertovat organisaatiosta eteenpäin. Katteettomia lupauksia on turha jakaa. Tarvitaan luottamusta, vastinetta ja arvoa. Sosiaalinen sitoutuminen on tulevaisuutta.

Kuntien viestintänimikkeitä

Kuva: Coca-Cola -pää Loimaan rompemarkkinoilla 3.8.2013. (copyright: H. Veripää).

Oletko viestinnän työntekijä? Mikä on nimikkeesi? Viestinnän nimikkeiden kirjo on melkoinen. Oma nimikkeeni on verkkotiedottaja.

Viestinnän työntekijöiden nimikkeitä suuremmissa kunnissa: viestintäjohtaja, viestintäpäällikkö, verkkoviestintäpäällikkö, verkkotoimittaja, verkkosuunnittelija, verkkotoimituksen päätoimittaja, webmaster, verkkotuottaja, markkinointiviestinnän koordinaattori, markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija, markkinointikoordinaattori, markkinointiassistentti, yhteyssihteeri, yhteyspäällikkö, yhteysjohtaja, yhteistyökoordinaattori, toimittaja, tiedotustoimittaja, lehdistöpäällikkö, päätoimittaja, internet-päätoimittaja, neuvontapäällikkö, julkaisupäällikkö, viestintäsihteeri, tiedottaja, viestintäkoordinaattori, tiedotuspäällikkö, media-assistentti, viestintäsuunnittelija, graafinen suunnittelija,  tiedottaja-markkinoija, viestintäassistentti, viestintä- ja markkinointiassistentti, viestintäsihteeri, mediatuottaja, valokuvaaja.

Nimikkeiden runsaudesta voi päätellä, että viestintää arvostetaan ja viestinnän ammattilaisia on palkattu.  Nykyään on kunnissakin alettu yhdistämään viestinnän eri toimintoja. Viestintäosastolla on usein media-alan, markkinoinnin ja asiakaspalvelun työntekijöitä. Toimitustyö on verkkoviestinnän myötä siirtynyt yhä enemmän kuntiin. Kunnissa saattaa olla viestintäjohtaja konsernihallinnossa ja toimialoilla viestintäpäällikkö. Isossa organisaatiossa viestintä on hajautettu lähelle toimintaa.

Nimikkeitä voi olla useita. Tärkeää on, miten nimike kuvaa kyseistä tehtävää. Asiakas ottaa yhteyttä nimikkeen perusteella, jos ei ennestään tunne työntekijöitä. Nimike sanelee palkan ja usein arvostuksen.

Verkkotiedottajana minulle kuuluvat verkkotoimitustyöt, verkkoviestinnän kehittäminen, kouluttaminen, viestintä, markkinointi, viestinnän suunnittelu jne. Nimikkeet eivät välttämättä kerro, mitä henkilö tekee. Tehtävät muokkautuvat usein henkilön mukaan, joka on hyvä asia.

Tilannekatsaus viestinnän nimikkeistä (ProCom)

Viestintä vai tiedotus (Tampereen yliopisto, Johdatus viestintätieteisiin)

Job titles of communication (Missouri State)

Hei haloo onks valoo - viestinnän asiantuntijoita tarvitaan

Lehdet ovat kriisissä, PR on sulautunut osaksi muuta viestintää, viestintä on muuttunut digitaaliseksi, asiakkaat osallistuvat viestintään, viestinnän ammattilaisista on tullut toimittajia jne. Olisiko kuvan airoilla töitä? Vene ei kulje, jos kukaan ei tartu airoihin. Tarvitsemme työhön tarttuvia, luotaavia asiantuntijoita.

Mikä on ajankohtaista viestinnässä? Voisimmeko kutsua tätä aikaa sukupolvien väliseksi kuiluksi? Onneksi uutta on tulossa emmekä jumitu vanhaan. Paljon on muuttunut, mutta perusasiat säilyvät entisenä. Edelleen keskustelemme, tiedotamme, vaikutamme, markkinoimme. Suosittuja keskustelun aiheita viestinnän alalla ovat sisältö, sosiaalinen media, mobiili- ja kriisiviestintä.

Tekisi mieli sanoa lasten kirjan mukaan Hei haloo, onks valoo? Herätelkää ihmisiä ymmärtämään viestinnän merkitys. Parhaimmillaan viestintä on liitetty osaksi peruspalveluja. Viestinnän sisällön suunnittelu, ohjeistus, monikanavaisuus ja vuoropuhelu ovat tärkeitä. Osaisimmepa kuunnella asiakkaitamme. Tulevaisuus on tietoammattilaisten, jotka osaavat hyödyntää tietoa?

Mietelmiä viestinnästä

Viestintämietelmiäni, jotka olen julkaissut twitterissä:

Laadukas, määrältään sopiva, vastuullinen, sosiaalinen sisältö, joka elää vuorovaikutuksessa yleisön kanssa tuo tuloksia.

Persoonallinen, toisen huomioiva ja jotakin arvoa toiselle tarjoava viestintä on parasta.

Ymmärrys, tieto, merkitys höysteenä temperamentti, karisma, persoonallisuus = viestintää

Viestinnän tulos syntyy vastaanottajan tulkinnan kautta. Vuorovaikutus auttaa tulkintaa.

Haasteena verkossa palveluiden räätälöinti, itseä palvelevien sisältöjen, ohjelmien ja asiantuntijaryhmien löytyminen. Poikkeaminen tutusta.

 Huomiota herättävät puput Pariisissa (H. Veripää 21.4.2012).

Muutoksissa voimavarat kuluvat sisäisten ongelmien ratkaisuun. Toimintaympäristön seuranta ja vuorovaikutus ulospäin kärsivät.

Sammaloitunut liikennemerkki (H. Veripää 12.5.2013).

Vuorovaikutus on vaikuttamista vuorotellen, viestejä sinulta minulle, minulta sinulle.

Tulevaisuudessa teollisuus tarvitsee ihmisiä, joilla on teknistä tietämystä ja luovaa ajattelua kehittää ja hyödyntää tietoa.

Sosiaalinen media on muuttanut viestintää, jokaisella on mahdollisuus olla sekä tiedon vastaanottaja että tuottaja.

 Ilo kävelylenkillä (H. Veripää 30.6.2013).

Maine sanelee yhä enemmän päätöksiämme. Tieto demokratisoituu, jokainen voi viestiä ja kertoa mielipiteensä.

Ilman viestintää ei ole yhteisöjä. Viestintä kokoaa, välittää tietoa, vaikuttaa, kuuntelee, kannustaa.

Toimintaympäristö muuttuu, joten meidänkin on muututtava. Tärkeää on miten asennoidumme muutokseen.

Kattonäkymä Espanjassa (H. Veripää 9.10.2012).

Tärkeää on integroida sosiaalinen media osaksi toimintaa ja tuoda sen kautta esille strategisia asioita.


Asiakkaita kuuntelemalla, vuorovaikutuksella syntyy tulevaisuuden strategia.

Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.

Mitä on viestintä - kuvat kertovat

Tällä kertaa kokeilen miten viestintä onnistuu kuvieni avulla. Mitä on viestintä?

Linnuilla on pesä ja kieli, jolla viestivät. Viestiminen on tärkeää poikasten ja vanhempien välillä. Erityisen tärkeää on kriisiviestintä, jos vaara uhkaa. Viestien avulla poikaset osaavat suojautua.

 Puhelinlangat laulaa ja lamppu tarjoaa valoa pimeyteen. Varis tarkkailee ympäristöään avaralta paikalta. Viestintä vaatii suunnitelman. Tärkeää on toimintaympäristön tarkkailu.

 Uuden vuoden raketit viehättävät. Kauniit kuviot ja värit sekä ääni. Viestinnässä on mietittävä miten saada oma sanoma läpi informaatiotulvassa.

 Kiviä on monenlaisia vieri vieressä. Samoin on viestinnän huomioitava kohderyhmänsä.

 Mehiläinen on jäänyt sisälle ja lentää yhä uudelleen valoa kohti, kunnes kuolee. Viestinnässäkin on huomioitava muutokset ja uudistukset.

 Helsingin mainontaa. Viestintään kuuluu myös PR-toiminta. Markkinointi ja viestintä integroidaan hyväksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

 Astiaan voi säilöä virkistävää vettä. Viestintää voi höystää huumorilla, tarjota virkistettä.

 Lokki vartioi kivellä poikastaan ja odottaa kumppaniaan, joka tuo ruokaa. Viestintä on yhteisön voima, ravinne.

Hälytyskello huvilan seinässä. Viestinnässä seurataan viestejä ja hälytyskellot soivat ajoissa.

 Joskus on hyvä hidastaa kuten etana. Harkittua ja suunnitelmallista viestintää.

 Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Negatiiviset viestitkin ovat arvokkaita palautteita.

 Ihmiset ovat sosiaalisia, joten muista tunteet ja persoonallisuus viestinnässä.

 Kuten tilhit syksyllä pihlajassamme, viestintä tapahtuu yhteisöissä. Ilman viestintää ei ole yhteisöjä. Viestintä kokoaa, välittää tietoa, vaikuttaa, kuuntelee, kannustaa. "The art of communication is the language of leadership" (James Humes)

 Erilaisia jälkiä lumessa. Viestintä jättää jälkensä, tarkista ja mieti mitä julkaiset.

Puu Eedenin puutarhassa, josta Jumala kielsi syömästä, koska silloin ihminen saisi tiedon hyvästä ja pahasta. Eettinen viestintä ja arvojen kunnioitus ovat tärkeitä.

 Polku kuvaa viestinnän suuntaa, jotakin kohti olemme menossa.

 Tiedon merkitys lisääntyy. Tärkeää on miten osaamme kerätä meille oleellista tietoa. Tärkeää on myös miten osaamme jakaa tietoa muille.

 Ikkuna on kuin sielun peili. Viesteillä annamme itsestämme tietyn kuvan.

 Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Muistammehan, että viestintä on vuorovaikutusta, toisten kuuntelemista. Vuorovaikutus on vaikuttamista vuorotellen, viestejä sinulta minulle, minulta sinulle.