Media mielessäin

  Kuva: Suomalainen elokuva televisiossa. (Heli Veripää)

Mediaan liittyvät asiat ovat olleet ajankohtaisia elämässäni kuluvan viikon aikana. Osallistuin Jyväskylän yliopiston järjestämään  Vallankumous mediassa - Mitä todella tapahtuu? -yleisöseminaariin sekä luin Janne Seppäsen & Esa Väliverrosen kirjoittaman kirjan Mediayhteiskunta.

Termejä:
media = vuorovaikutusta, sisältöjä (tuottamista ja käyttöä), viestintäteknologiaa
ubiikki yhteiskunta = jokapaikan tietotekniikka
kuratointi = sisällön keräilyä
jokapaikan journalismi =  reaaliaikaisia uutisvirtoja ja - pulsseja. Jokapaikan journalismi perustuu jokapaikan tietotekniikkaan, ennen kaikkea älypuhelimiin, mutta myös sosiaalisen median video-, kuva- ja tekstipalveluihin, kuten YouTubeen, Bambuseriin, Instagrammiin, Twitteriin tai - Facebookiin.(Lähde: Jokapaikan journalismi - facebook-sivut)

Vallankumous mediassa - Mitä todella tapahtuu? - yleisöseminaari
Puheenvuoroista jäi mieleen yleisöstä esitetty kysymys, mikä on vallankumous? Todettiin, että nyt eletään siirtymä-/seestymiskautta. Kaikki sisältö on annettu kaikkien saataville. Olisikin pitänyt erikoistua, tehdä parempaa sisältöä. Yhtenä muutoksena mainittiin niin sanottu mikromuutos, eli tavalliset ihmiset uskaltavat ottaa puheenvuoron. Haasteena edelleen on kuitenkin saada tavalliset kansalaiset osallistumaan. Media luo puheenaiheita ja toimittajille on tärkeää kiinnostavan sisällön tekeminen. Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä valmistui äskettäin laaja yleisötutkimus, Kelluva kiinnostavuus -kirjan mukaan kiinnostavuus ei ole tekstin ominaisuus, vaan se syntyy vastaanottajan päässä ja hänen sosiaalisissa verkostoissaan. Edelleen kaivataan tietoa, näkökulmia ja tulkintoja ajankohtaisista asioista.

Mitä sitten tapahtuu mediassa:
- verkkolehtien kävijämäärät ovat kasvaneet jopa 10 % vuodessa
- sanomalehtien yhteistavoitettavuus kasvanut eri ikäryhmissä 87-97 %
- sisältökilpailu yhä kovempaa
- maailmalla uutisrobotteja
- eettisyys nousee uuteen arvoon
- uutisten rutiininomainen seuranta vähenee alle 45-vuotiaiden keskuudessa
- suosittelu on merkittävä asia
- TV "hajoaa"
- sosiaalinen media vie enemmän aikaa
- päivän lehti on lukulaitelehti
- Suomessa ilmestyy noin 200 lehteä
- Yhdysvalloissa paperin kulutus laskenut kolmanneksen huippuvuosista
- nopeus uutisoinnissa kasvaa
- koneiden välinen viestintä, mikä on ihmisen rooli?
- valokuvayhteiskunnan synty
- väärien tietojen levittäminen helppoa

Heräteltiin ajatusta, mitä ihminen loppujen lopuksi pystyy ottamaan vastaan. Jossain kulkee raja, kun informaatiota on niin paljon. Sosiaalisen median ja television yhdistämishankkeessa on todettu, että faktaa (kuvia, juttuja) saadaan paremmin yleisöltä. Yleisöltä saadaan arjen inhimillisyyttä.

Suomi on pieni maa ja todettiinkin, että suurin osa ihmisistä ei halua osallistua median tuottamiseen. Aktiivisten osallistujien määrä on pieni. Sosiaalisessa mediassa korostuu tyhjänpäiväiset, hauskat ja ei-koskettavat asiat. Perinteiselle medialle ja toimittajille on edelleen tilausta.

Mediayhteiskunta -kirja
Mielestäni kirja oli helppolukuinen ja mielenkiintoinen. Suosittelen kirjaa jokaiselle, joka on kiinnostunut mediayhteiskunnasta.

Otteita kirjasta:

Tieto on yhä pirstaloituneempaa ja yhä enemmän verkostoissa toimii yksilöt. Tarve olla verkottoinut kaiken aikaa, saattaa merkitä että olemme yhä enemmän yksin. Yksin olemisesta näyttää tulleen vaatimus sille, että voimme olla yhä enemmän yhdessä. Kirjailijat suosittelevat netistä ja televisiosta ajoittaista pidättäytymistä. Mistä mediapaaston nostattama tyhjyyden tunne kertoo?

Journalismin asema on haastettu. Journalismin rooli maailman tukitsijana, uutisten tuottajana ja julkisuuden portinvartijana on kyseenalaisettu. Internetin loputtomassa sisältövirrassa ammattimaisesti tuotettu journalismi muuttuu raaka-aineeksi. Uusia innovaatioita on kuitenkin syntymässä. Yksi on kuratointi, joka tuo esille lukijoita kiinnostavia mediasisältöjä ja jäsentää uutistulvaa. Toinen on uudet internet-sivut, jotka keskittyvät uutistarjonnan kommentointiin ja tulkintaan.

Sosiaalinen media tunnistaa, mitä käyttäjä hakee ja sosiaalinen media personoi tietoa. Tämä käytäntö auttaa karsimaan turhaa tietoa, mutta toisaalta ei haasta ajattelemaan asioita toisesta näkökulmasta. Yksilöt kiinnittäytyvät ja eristäytyvät omiin ryhmiinsä.

Kirjassa on tuotu esille globalisaation vaikutuksia. David Heldin mukaan viisi median uutta globaalia järjestystä kuvaavaa piirrettä on:
1. omistuksen lisääntyvä keskittyminen
2. siirtyminen julkisesta yksityiseen omistukseen
3. ylikansalliset organisaatiorakenteet
4. mediatuotteiden moninaistuminen ja
5. median uudet yritysjärjestelyt.

Mainonnan kohdeyleisöt pilkkoutuvat ja uudet verkkomainonnan strategiat käyttävät hyväkseen ihmisten perinteisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen elementtejä ja painottuvat ihmisten osallistumiseen.

Oma mielipide
Uhkakuva omasta mielestäni on omistuksen lisääntyvä keskittyminen, mainonnan kiinnittyminen yhä enemmän yksilöihin ja heidän käyttäytymiseensä. En viestijänä myöskään pidä siitä, että sisällön merkitys vähenee ja jakamisen merkitys kasvaa. Vaikka itsekin huomaan sortuvani sosiaalisessa mediassa jakamiskulttuuriin. Mietin myös, miten internet-maailmassa lukija tarkistaa tiedon paikkansapitävyyden ja luotettavuuden. Luotettavuus ja eettisyys ovatkin medialle tulevaisuudessa tärkeitä asioita.

Lohduttavaa kuitenkin on, että paikalliset kulttuurit näyttävät pitävän pintansa globalisaation keskellä. Suurin osa ihmisistä tukeutuu edelleen paikallisiin identiteetteihin ja vain harvat ovat kosmopoliitteja. Katso World Values -tutkimus.

Luen sekä paperi- että digilehteä ja käytän sosiaalista mediaa. Uutiset ovat paperilehdessä vanhoja, mutta paikallisia sekä taustoittavia ja laajempia sisältöjä on mukava lukea paperilehdestä.

Lisäluettavaa:

Mitä medialta odotetaan maineyhteiskunnassa? Jyväskylän yliopiston tutkimus

Ubiikki uutismediassa -hanke

Turo Uskali kirjoitti kirjan innovaatiojournalismista, Tuija Aallon blogi

Vallankumous mediassa -seminaarin osallistujien kommentteja, Piilotettu Aarre

Jyväskylän yliopiston verkkolehti Tiedonjyvä

YLE Uutiset - Minne menet media?

Vallankumous mediassa -tilaisuuden twiitit #JYjuhlii150