Yksityisviesteistä uutisiin - someilun tulevaisuus

Kuva: Lamput. (H. Veripää 16.1.2014)

Facebook

Olen käyttänyt facebookia sekä yksityisesti että organisaation viestijänä. Organisaation facebook-sivut ovat olleet nousussa, yksityissivuilla viestit ja seuraajat ovat vähentyneet. Nykyään hyvin vähän kirjoitetaan omista asioista, enemmän jaetaan uutisia. Suurin osa lukee viestit, pieni osa peukuttaa ja vain muutama kommentoi. Kommentoijat ja viestijät ovat enimmäkseen viestinnän ammattilaisia. Joku onkin sanonut, ettei osaa viestiä.

Facebookissa on paljon ryhmien sivuja, jotka vaativat aktiivisia vastuuhenkilöitä. Ryhmät muodostuvat yhteisöllisyyden pohjalta, esimerkiksi kaupunginosaryhmät ja hankesivut.

Mielestäni facebookin suosion hiipumisen syy on yksinkertaisesti aika ja kyllästyminen. Ihmiset väsyvät seuraamaan ja käyttämään facebookia. Lisäksi tietoturvasta on julkisuudessa ollut paljon tietoa. Pelätään, että yksityistiedot valuvat muualle. Mainoksilla on varmaankin ollut myös vaikutusta. Sosiaalisuus ei ole yksinkertainen asia, kaikki eivät ole sosiaalisia. Verkossa asioita on usein vaikea selittää ja korjata. Ihmisistä saattaa muodostua väärä mielikuva ja kateuttakin saatetaan tuntea.

Uskon, että tulevaisuudessa käytetään yhä enemmän yksityisviestinnässä pikaviestipalveluita. Pikaviestipalvelut muistuttavat enemmän keskustelua.

Some

Mielestäni somella on tulevaisuutta nopeana tiedon lähteenä ja asiantuntijaverkostona. Somessa voidaan tulevaisuudessa hoitaa esimerkiksi kauppa-asiointia. Mobiililaitteet helpottavat some-kanavien käyttöä.

Tietoa tuottavat yhä enemmän ammattilaiset. Suurin osa on edelleen tiedon seuraajia ja lukijoita.

Mielenkiintoista on seurata, miten some-kanavia käytetään ryhmien ja tapahtumien yhteydessä sekä mielipiteen muodostajina. Muuttuuko johtajuus verkostoissa vuorovaikutuksen avulla toimivaksi useamman henkilön yhteiseksi johtajuudeksi? Valtioissa, joissa sananvapautta on rajoitettu, some-kanavat ovat olleet henkireikä. Joskin some-kanavien käyttöä on alettu rajoittamaan ja seuraamaan.

Nähtäväksi jää lisääntyykö yhteisöllinen intohimo. Mitä mieltä sinä olet somen tulevaisuudesta?



Lisätietoa

Facebook ja verkkoyhteisöllisyyden tulevaisuus (Verkko haltuun!)

Facebook on out, tässä on teinien viestinnän tulevaisuus (IS)

Kaksi näkemystä facebookin tulevaisuudesta (HS)



Mikä on sosiaalinen media?

Sosiaalinen media, lyhenteenä some, on verkkoviestintä/virtuaaliympäristö, jossa viestitään vuorovaikutteisesti. Somessa voi liittyä ryhmään sekä perustaa omat sivut. Jokainen voi olla aktiivinen viestijä. Vuorovaikutteisuus tarkoittaa viestien lisäksi keskustelua, kommentteja, seurantaa ja tiedon jakamista.

Communication - you and me

 (Picture, H. Veripää 23.11.2012)

Communication

Goal

Interaction

Me

**

 Understanding

 Cooperation

Community

Action

 **

You

Interaction

Interest, need

 

Yhdistysviestintää

Kuva: Kuusankosken Puutarhayhdistyksen 90-vuotisjuhlanäyttelystä. (H. Veripää 2.9.2012).

Yhdistystenkin on hallittava eri viestintäkanavat. Olen ollut yhdistystoiminnassa mukana Kuusankosken puutarhayhdistyksessä jo useamman vuoden. Noiden vuosien aikana lehti-ilmoittelu on vähentynyt. Ilmoituksia ja tiedotteita lähetetään lehdistölle isommista tapahtumista.

Sähköinen viestintä on lisääntynyt, yhdistyksellä on netti- ja facebook-sivut. Nettisivuilla on myös puheenjohtajan blogipalsta.

Yhdistyksen jäsenille menee, siihen luvan antaneille, lyhyitä tekstiviestimuistutuksia tapahtumista ja kokouksista. Osalle lähetetään sähköpostia. Ensisijaisena on sähköposti, jos sähköpostiosoitetta ei ole, niin tekstiviesti.

Eilen tuli syyskokoukseen huonosta ilmasta huolimatta ennätysosallistujamäärä. Yhdeltä uudelta osanottajalta saimme kuulla, että hän oli tyytyväinen kun hänet kutsuttiin henkilökohtaisesti tekstiviestillä. Muutimme kokouskutsua niin, että emme ilmoittaneet vain syyskokouksesta vaan kerroimme, että jäsenillä on mahdollisuus osallistua tulevan ohjelman suunnitteluun.

Edelleen yhdistys jakaa julisteita ja paperisia jäsenkirjeitä, koska jäsenistöstä osalla ei ole mahdollisuutta lukea sähköisiä tiedotteita.

Kokemus on osoittanut, että tapahtumiin pitää aktivoida osanottajia. Ei riitä, että tapahtumista on tiedotettu. Paras keino saada osallistujia on kasvokkaisviestintä. Omasta mielestäni facebookin kautta tulevat tapahtumakutsut lähellä tapahtumaa ovat myös hyviä muistutuksia.

Yhteistyötä tehdään kaupungin viestinnän kanssa, tapahtumakalenteriin ja -lehteen voi lisätä ilmoituksia. Yhteistyötä on tehty myös alueen muiden yhdistysten sekä puutarhaliiton kanssa, esimerkiksi yhteiset tapahtumat.

Yhdistysviestinnänkin on elettävä ajassa mukana, kehityttävä ja kuunneltava jäsenten mielipiteitä. Väitän, että viestinnän onnistuminen vaikuttaa jäsenmäärään. Muistettava on, että viestintä ei toimi, jos perustoiminta ei ole kunnossa. Yhdistyksen toiminta on oltava aktiivista, lupausten mukaista, yhteistoimintaa muiden yhdistysten kanssa. Nykyään on lisääntynyt myös sosiaalinen yhteistoiminta, esimerkiksi toiminta vanhusten hyväksi.

Tulevaisuudessa yhdistysviestinnässä lisääntyy vastavuoroisuus, ideoitu on esimerkiksi keskustelu- /palautepalstaa ja tavaranvaihtotoria.

Yhdistys tarvitsee myös osaavia ja aktiivisia viestijöitä. Meidän yhdistyksessämme onneksi niitä löytyy.

Yhdistyksen viestintään, kuten yleensäkin viestintään, pätee seuraavat säännöt:

1. Aktiivisuus
2. Luotettavuus
3. Kohdistettavuus
4. Ajankohtaisuus
5. Mietitty sisältö
6. Monikanavaisuus
7. Vastavuoroisuus
8. Yhteistoiminta (sidosryhmät)
9. Osaavat viestijät

Viestien tsekkailua ja twitteriä

Kuva: Porokylään (H. Veripää 24.7.2012).

Tsekkailenko itseni Porokylään?

Oletko huomannut tarkistavasi jatkuvasti sähköpostia, facebookia, twitteriä jne.? Varsinkin mobiililaitteilla  selailu on lisääntynyt. Huomaan, että itse syyllistyn jatkuvaan viestien tarkistamiseen. Suurin osa työpäivien keskeytyksistä on kuulema itse aiheutettuja. Jatkuva viestien tarkistelu tekee olon levottomaksi. Oletko havainnut esimerkiksi pitkissä palavereissa, kuinka moni tarkistaa viestejä puhelimestaan? Vaikeutuuko keskittymiskyky?

Kannattaa laatia itselleen suunnitelma, milloin katsoo viestit. En usko, että kukaan pahastuu vaikkei saakaan vastausta viestiinsä heti. Jatkuvat keskeytykset stressaavat. Voiko työpäivässäsi olla puolituntia tai tunti rauhallista aikaa?

Twitterviestit

Viestit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan varsinkin kotona töitä tekevälle. Ne ovat henkireikä ulkomaailmaan ja esimerkiksi twitterin kautta voi lukea ajankohtaisia asioita. Ongelmana ja onnena twitterissä on ajankohtaisuus. Harvoin tulee luettua kenenkään "seinältä" kirjoituksia, vaan ne luetaan juuri senhetkisestä uutisvirrasta. Onneksi on avainsanat eli hashtagit, joiden alta voi löytää omaa asiaa koskevat viestit. Myönnän, että harvoin käyn katsomassa avainsanojen alla olevia asioita, yleensä seuraan juuri sen hetkistä uutisvirtaa. Jos muut tekevät samalla tavalla, on uutisen ajoitus ja otsikointi erittäin tärkeää.
Avainsanat toimivat esimerkiksi jonkin ohjelman tai tapahtuman yhteydessä. Kommentit ovat arvokkaita ja ne saadaan kätevästi esille ja talteen avainsanojen alta.


Jokin aika sitten esitin twitterissä kysymyksen, miten kunta voisi toimia mobiilisti. Kysymystäni jaettiin kiitettävästi ja sain muutaman vastauksen. Asiantuntija-apua voi saada vuorovaikuttamalla. Sosiaalinen media koukuttaa vastavuoroisuudellaan. Seuraat miten muut reagoivat viestiisi ja mahdollisesti keskustelet muiden kanssa. Annat joko tietoisesti tai tiedostamatta itsestäsi tietyn mielikuvan. Joku saattaa rakentaa itselleen erillisen verkkoidentiteetin ja verkoston.

Viestinnän suunnittelu

Ennenkin on viestitelty kirjeitse ja puhelimitse. Puhelut ja kirjeet ovat vähentyneet ja nykyinen viestintä on mahdollistanut nopeuden, tavoitettavuuden ja helppouden. Onkohan viestinnän nopeus ja helppous saanut aikaan myös suunnittelmatonta viestintää. Suunnittelemattomuudella tarkoitan ajattelemattomuutta, lausutaan äkkiä jotakin miettimättä sisältöä ja ymmärrettävyyttä. Viestinnän suunnittelua ei voi korostaa liikaa, miettikää sisältöä ja viestien tarpeellisuutta.


Mielenkiintoista

Älykäs työ -blogi (Pekka Pohjakallio)

Saku Tuominen kertoo innovaation johtamisesta

Aitousviestintä

Pihlaja (H. Veripää 14.8.2012).

Viestintä on sanomien välittämistä, merkitysten tuottamista ja yhteistä ymmärrystä. Jos ei ymmärrä asiaa, voi suhtautua siihen kuten kettu pihjalanmarjoihin: "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista".

Lanseeraan tänään uuden viestinnän termin, joka on aitousviestintä. Aitousviestintä -termi sai alkunsa, kun luin Helsingin Sanomista Johanna Korhosen kirjoituksen näennäisviestinnästä, tyhjän puheen piinasta. Hän on kuvaillut näennäisviestinnän syntyvän kulttuurissa, jossa tärkeintä on se, miltä asiat näyttävät, ei se, miten ne oikeasti ovat. Negatiivisia asioita kierrellään pehmentämällä viestejä. Pelkäämmekö kertoa asioista aidosti?

Mitä on aitousviestintä?

Aitousviestintä on omana itsenään olemista, asioista kertomista rohkeasti, tärkeäksi kokemiensa asioiden esilletuontia, elämistä omien arvojen mukaisesti. Vaatii rohkeutta, tietoa ja taitoa viestiä aidosti. Aitousviestintä on myös vastavuoroisuutta, asiakkaan kuuntelua. Yhteisöissä viestintä on yhteistyötä, viestintää sovituista asioista suunnitellusti, ajankohtaisesti ja rohkeasti.

Nykyisen tietotulvan aikana uskallan väittää, että aitous saa enemmän kannatusta ja huomiota jopa liikemaailmassa. Voimme kehittää liiketoimintaamme olemalla rehellisiä,  myöntämällä mahdolliset virheemme sekä kuuntelemalla asiakasta. Tuotteet eivät aina ole täydellisiä, mutta niistä saadaan enemmän asiakasta palvelevia tuotekehityksellä, jossa on kuunneltu ja reagoitu asiakkaiden kommentteihin. Vuorovaikutuksen lisääntyessä esimerkiksi kuntalaiset osallistuvat yhä enemmän kunnan palvelujen suunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä asukkaiden suunnittelemat uudet asuinalueet.


Mikä viesti jää mieleen?

Uutisessa asiat on kerrottu kiertelemättä ja kaartelematta, eli faktat kehiin. Onneksi sosiaalinen media opettaa viestien tiivistämisen taidon. Edelleen pätee samat ohjeet kuin oppikirjoissa on kerrottu. Hyvä on muistaa kysymykset mitä, missä, milloin ja kuka. Otsikko houkuttelee ja kuvaa ytimekkäästi asian.

Mieleen jäävät jutut ovat mielestäni persoonallisia, ajatuksia herättäviä ja jotain uutta antavia. Olen ajatellut, että nykyisen viestitulvan aikana pitkiä juttuja ei enää jaksa lukea. Ehkä syy onkin juttujen huonouden. Hyvää juttua ei edes huomaa pitkäksi.

Uskallan väittää, että yritysten toiminta on sujuvampaa, jos ymmärrämme toiminnan tarkoituksen. Viestien perillemeno ja ymmärtäminen vaatii seurantaa. Viesteissä on huomioitava ja kohdattava kohderyhmä aidosti. Vanha ohjehan on, että kerro asioista kuin kertoisit niistä äidillesi. 

Sosiaalista sitoutumista ja yhteistyötä

 Ensin on hypättävä esteiden yli

 Kuva: Lasten piirros kadulla 30.8.2013 (H. Veripää).

Sosiaalista mediaa (=some) kutsutaan nykyään sosiaaliseksi bisnekseksi. Nimen muutos tarkoittaa, että somea on alettu käyttämään laajemmin. Kuitenkin tarvitaan sukupolven vaihtumista tai johtajien silmien avautumista somen hyödyille.

Viestijöiden kannattaa tuoda esille somen hyötyjä ja suunnitelmia. Somea ei tunneta, eikä sen mahdollisuuksia sisäistetä. Ei riitä, että otetaan innolla uusia viestintäkanavia käyttöön. Täytyy resurssoida, suunnitella ja integroida some osaksi toimintaa.

Sitten annetaan mahdollisuus toteuttaa itseään

 Kuva: Lasten piirros kadulla 30.8.2013 (H. Veripää).

Voi vain kuvitella, miten organisaation toimintatapa muuttuu, kun ihmiset saadaan toimimaan yhdessä. Avoimuus, mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää organisaation toimintaa motivoi työntekijöitä. Toimintatavan muutokseen tarvitaan luottamusta ja uskallusta. Johtajat voivat omalla esimerkillään innostaa työntekijöitä yhteistoimintaan.

Toimintaa ja tuotteita voidaan kehittää myös ulkopuolisten sidosryhmien avulla. Ei kuitenkaan riitä, että kysellään, vaan pitää aidosti kuunnella ja ottaa asiakkaat sekä asiantuntijat mukaan toimintaan. Arvokasta ja uutta asiantuntijatietoa voi saada ulkopuolelta.

Olen huomannut, että some koukuttaa. Opintovapaan aikana olen aktivoitunut somen seuraajana ja viestijänä. Mietin, miksi viestin? Ehkä some on minun sosiaalinen työpaikkani nyt, kun teen töitä kotona.

Jos saamme luotua yhteisen tarinan, ihmiset sitoutuvat ja kertovat organisaatiosta eteenpäin. Katteettomia lupauksia on turha jakaa. Tarvitaan luottamusta, vastinetta ja arvoa. Sosiaalinen sitoutuminen on tulevaisuutta.

Kuntien viestintänimikkeitä

Kuva: Coca-Cola -pää Loimaan rompemarkkinoilla 3.8.2013. (copyright: H. Veripää).

Oletko viestinnän työntekijä? Mikä on nimikkeesi? Viestinnän nimikkeiden kirjo on melkoinen. Oma nimikkeeni on verkkotiedottaja.

Viestinnän työntekijöiden nimikkeitä suuremmissa kunnissa: viestintäjohtaja, viestintäpäällikkö, verkkoviestintäpäällikkö, verkkotoimittaja, verkkosuunnittelija, verkkotoimituksen päätoimittaja, webmaster, verkkotuottaja, markkinointiviestinnän koordinaattori, markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija, markkinointikoordinaattori, markkinointiassistentti, yhteyssihteeri, yhteyspäällikkö, yhteysjohtaja, yhteistyökoordinaattori, toimittaja, tiedotustoimittaja, lehdistöpäällikkö, päätoimittaja, internet-päätoimittaja, neuvontapäällikkö, julkaisupäällikkö, viestintäsihteeri, tiedottaja, viestintäkoordinaattori, tiedotuspäällikkö, media-assistentti, viestintäsuunnittelija, graafinen suunnittelija,  tiedottaja-markkinoija, viestintäassistentti, viestintä- ja markkinointiassistentti, viestintäsihteeri, mediatuottaja, valokuvaaja.

Nimikkeiden runsaudesta voi päätellä, että viestintää arvostetaan ja viestinnän ammattilaisia on palkattu.  Nykyään on kunnissakin alettu yhdistämään viestinnän eri toimintoja. Viestintäosastolla on usein media-alan, markkinoinnin ja asiakaspalvelun työntekijöitä. Toimitustyö on verkkoviestinnän myötä siirtynyt yhä enemmän kuntiin. Kunnissa saattaa olla viestintäjohtaja konsernihallinnossa ja toimialoilla viestintäpäällikkö. Isossa organisaatiossa viestintä on hajautettu lähelle toimintaa.

Nimikkeitä voi olla useita. Tärkeää on, miten nimike kuvaa kyseistä tehtävää. Asiakas ottaa yhteyttä nimikkeen perusteella, jos ei ennestään tunne työntekijöitä. Nimike sanelee palkan ja usein arvostuksen.

Verkkotiedottajana minulle kuuluvat verkkotoimitustyöt, verkkoviestinnän kehittäminen, kouluttaminen, viestintä, markkinointi, viestinnän suunnittelu jne. Nimikkeet eivät välttämättä kerro, mitä henkilö tekee. Tehtävät muokkautuvat usein henkilön mukaan, joka on hyvä asia.

Tilannekatsaus viestinnän nimikkeistä (ProCom)

Viestintä vai tiedotus (Tampereen yliopisto, Johdatus viestintätieteisiin)

Job titles of communication (Missouri State)