Toiminta tarvitsee viestintää

Viestintä on kuin auton moottori - ehdoton edellytys toiminnalle.

Vuorovaikutus, avoimuus, osallistuminen ovat ajankohtaisia asioita. Puhutaan palvelumuotoilusta, digitalisaatiosta ja tiedolla johtamisesta. Kaikki on viestintää. Personoidaan ja räätälöidään, huomioidaan ja vastataan.

Olen kuullut, että ollaan opittu liiankin avoimiksi, vaateliaiksi ja vuorovaikutteisiksi. Työllistetään mukavasti perustehtävien lisäksi selvityksillä.

Oikein toimimalla saamme ideoita, pystymme kehittämään palveluitamme. Saamme asiantuntija-apua ulkopuolelta. Voimme vaikuttaa kulttuuriin ja muuttaa totuttuja rakenteitamme.

Vuorovaikutteista asukasviestintää

 

Tehdään yhdessä Parempi Kouvola on tapahtumasarja, jonka tavoitteena on nostaa esiin yhteiseen keskusteluun säännöllisin väliajoin Kouvolan tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja positiivisuuden kautta. Tiistaina 7.10.2014 ideoitiin vuorovaikutteista asukasviestintää.

Osallistujia oli kolmekymmentäviisi. Alussa kuultiin, minkälaista asukasyhteistyötä on tehty Vantaalla, Lappeenrannassa ja pääkaupunkiseudulla. Kouvolan kaupungin puheenvuoroissa esiteltiin yhteisötyön ja maaseutupalveluiden asukasyhteistyötä sekä gerontologisen sosiaalityön asiakastiimikokeilua.

Yhteisöllisyyttä kaivataan yhä kiristyvässä taloustilanteessa. Aikoinaan tehtiin töitä paljon talkoissa, sitten kunta otti vetovastuun ja nyt palataan jälleen talkoisiin. Yhteisöllisyys ei synny ylhäältä annettuna, se on enemmänkin tunne.

Vantaalla on www.ihanvantaasta.fi -sivusto, jossa voi testata kuinka vantaalaiseksi itsensä tuntee. Tikkurilan asemalle on tulossa kohtaamispaikka. Palvelumuotoilua hyväksi käyttäen on luotu monitoimitila, jossa kirjasto on avoinna läpi yön. Pusupysäkki on tila, joka on syntynyt usean toimijan yhteistyönä.

Vantaalla kuten monessa muussakin kunnassa on menossa nettisivu-uudistus. Nettisivuilla otetaan käyttöön yhä enemmän vuorovaikutteisia palveluita. Sisältöä lajitellaan ja rakennetta uusitaan palvelujen kautta. Kuntalaiset tuottavat myös sisältöä kunnan verkkosivuille, esimerkiksi valokuvia ja videoita. Sosiaalisen median käyttö lisääntyy. Ihmiset tavoittaa sosiaalisen median kautta, yhteisö on siellä. Vantaalla valtuutetut kertovat kuntalaisille ennen valtuustoa käsiteltävistä asioista ja päätösten jälkeen perusteluja.

Lappeenrannassa on asukasyhteyshenkilö, joka toimii myös asukasraatien koollekutsujana ja sihteerinä. Lappeenrannassa on 21 asukasyhdistystä, 7 alueraatia, kaupunkiraati ja lähiötoimikunta. Kolmas sektori on uusi nouseva voimavara.

Pääkaupunkiseudulla Yhteismaa ry on järjestänyt vapaaehtoistoimintana siivouspäivän, illallisen Helsingin taivaan alla ja olohuonenäyttelyn. Yhteisöllinen toiminta on vilkasta. Ihmisten osallistumiseen vaikuttavat palkinnot, suhteet, oma rooli, arvostus ja tunnustus. Suunnittelussa on huomioitava ihmiset, toiminnan tavoitteet ja

tavat.

Luentojen jälkeen jakauduttiin ryhmiin miettimään päätöksentekoviestintää, kaupunkimainetta, paikallis- ja palveluviestintää. Ryhmien tuotokset on luettavissa alla olevan linkin kautta. Ryhmissä nousi esille mm. vuorovaikutus, tapahtumat, kaupungin omat napakat, jalkautuminen alueille, sähköinen media. Paljon tuli hyviä ehdotuksia. Viestintä kohtaa ensimmäisenä yhteiskunnassa vallitsevan kulttuurimuutoksen. Työn tavat, organisoituminen ja johtaminen muuttuvat.

Tapahtuma sai kehuja ja osallistujat olivat innokkaita. Asukkaiden ja kunnan yhteistyö koettiin tärkeäksi. 
Vuorovaikutteista asukasviestintää -tilaisuuden materiaalit

Ajankohtaista kuntamarkkinoinnista ja mediasta

Kuntaliiton ja Sanoma Media Finlandin kuntamarkkinoinnin mainontaseminaari 21.8.2014

Kuntamarkkinoinnin tilaisuudessa esiin nousi asiakkaiden seuranta ja kuuntelu eri kanavissa, myös luomutapaamiset ovat tärkeitä. Kunnan on uskallettava avautua ja kysellä sekä olla läsnä siellä, missä asiakkaat ovat. Kunnan asiantuntijoita ei tunneta, joten asiantuntijoita toivottiin esille. Kunnan uskallettava kysyä ja avautua yleisölle.

Viestinnässä  kehitetään sisältöjä asiakkaita seuraamalla. Kehitystyötä tehdään yhdessä erilaisten, myös ei oman alan kumppaneiden kanssa. Asioita kehittäessä kannattaa olla rohkea ja nöyrä, kysyä jos ei tiedä.

Kuntamielikuva

Julkisen sektorin rooli kaventunut, seurataan mitä tapahtuu muussa maailmassa kuin valtuustossa. Kunnan rooli kokonaisviihtyvyyden kannalta on pieni. Mielikuvan perustuttava todellisuuteen. Ihmisten ja yritysten kokemukset ovat tärkeitä.

Yhteisöllisyys

Ihmisistä on tullut rohkeita, he haluavat jakaa tietoa ja osallistua. Yhteisöllisyyttä luodaan menemällä ruohonjuuritasolle, tuomalla esille myönteistä paikallisuutta kaupunginosatasolla. 

Kunta/media

Juttuja tehtäessä ei kannata lähteä liikkeelle liian varmalla yksipuolisella näkemyksellä, on tutkittava myös taustat ja kuunneltava vastapuolta. Asioiden vyöry ei välttämättä ole mediasta kiinni, vaan nykyään kansalaisaktiivisuudesta, erityisesti somessa. Median kiinnostusta saadaan herätettyä henkilöbrändeillä. Toimittajia kiinnostavat negatiiviset jutut. Kannattaa käyttää hyödyksi luottotoimittajaa ja lähettää hänelle juttuaiheita.

 Mietteeni päivän päätteeksi

Viestintä vaatii tietämistä siitä, mistä pitää viestiä ja tietääkö tiedon saaja siitä, mitä pitäisi tietää.

Tämäkin blogikirjoitus tehty, jotta läsnäolo on todennettu. Nykyään fyysinen läsnäolo ei välttämättä riitä. Nyt maltoin olla twiittaamatta tilaisuuden aikana ja keskityin sisältöön.

Kuntien tulevaisuus

Osallistuin Kuntaliiton järjestämään kuntien tulevaisuusfoorumiin. Aiheena oli Voimmeko palvella? Kohti vuotta 2024.

Kirjaamiani mielestäni tärkeitä asioita:

Asukkaiden yhteisö

Kunta on asukkaidensa yhteisö, organisaatio oppii jakamisessa. Kunnassa on positiivinen, myönteinen kulttuuri, jossa uskalletaan tuoda näkemyksiä esille. Osaaminen on saatava yhdistettyä, tärkeää rajapinnat, vaikuttavuudella johtaminen ja vakiintuneet vuorovaikutussuhteet, esimerkiksi esimies-alainen, yritykset-järjestöt jne.

Tiedolla ohjaaminen

Kuntaa ohjataan tiedolla. Tietojohtaminen tarkoittaa tiedon tuotantoa, raportoinnin välineitä ja tapoja, tiedon jalostamista ja analysointia, tiedon hyödyntämistä johtamisessa, arviointia tiedon avulla ja siihen perustuen. Tiedolla johtamisella vähennetään byrokratiaa. Sen toiminta ei ole itsetarkoitus, vaan tulokset ja asiakkaan hyvinvointi tärkeää. Unohdetaan organisaatioajattelu. Seurataan ja suunnitellaan tulevaisuutta, heikkoja signaaleja.

Monimuotoinen yhteisö

Kunta tulee olemaan monimuotoinen yhteisö. Toiminta on yhteistoimintaa kolmannen sektorin, järjestöjen kanssa. Yksilön vastuu kasvaa, kuntalaisia aktivoidaan kehittämään toimintaa. Samalla yhteisöllisyyden haasteena on kuntalaisten aktivointi. Lähidemokratia ei toimi, jos ei saada myös rahaa. 

Viestintä

Viestinnän on oltava yksinkertaista, mielenkiintoista ja jatkuvaa. Sosiaalista mediaa on seurattava. 

Teknologia lähelle

Teknologia on tulossa ja vaatii moraalisia valintoja. Prosessien on toimittava yhteen. Palvelut siirtyvät lähemmäksi asiakasta ja järjestämisvastuu kauemmaksi.

Epävarmuuteen oppiminen

Muutokset ovat yhteiskunnassa jatkuvia, aikaan ja paikkaan sidonnaisuus vähenee.

Tutkimus

Kuntaliitossa käynnissä Osaava Kunta –tutkimus Tampereen yliopiston kanssa.

Lisätietoa:

KuntaTV-Tulevaisuusfoorumi (Kuntaliitto)

Tulevaisuuden kunta luodaan nyt tehtävillä päätöksillä (Kuntaliitto)

Viestintä merkitsee ja vaikuttaa

 
Kuka kissan hännän nostaa, ellei kissa itse. Sananlasku tuli mieleeni, kun ajattelin viestinnän merkitystä yhteisössä. Viestijöiden on tuotava ymmärrettävässä muodossa viestinnän merkitystä esille. Kuvassa koivu kannattelee männyn oksaa, aivan kuin viestintä, joka kannattelee ja tukee yhteisön toimintaa.

Viestintä on yhteisön tukitoiminto. Päämäärät/tavoitteet eivät toteudu ellei kerro, mitä ne tarkoittavat. Mitä tavoitteilla halutaan saada aikaiseksi ja miten? Viestintä ei yleensä onnistu, jos kaikki eivät ole sitouneet viestimään, ja jos viestintää ei ole suunniteltu. Viestintä voi epäonnistua, jos sisältöä ei osata tulkita tai se on virheellistä, sekavaa ja kohdistamatonta. Viestintä voi myös epäonnistua, jos ei olla läsnä, kuunnella,  huomioida palautetta ja vastata viesteihin. Viestinnän tutkijana korostan tutkimustiedon merkitystä ja viestinnän seurantaa.Yhteisöviestintä vaatii ammattilaisia, viestinnän asiantuntijoita.

Viestintä on yhä enenevässä määrin vuorovaikutteista ja yksilön hoitamaa sekä yksilöön kohdistuvaa. Viestimme ihmiseltä ihmiselle. Vuorovaikutteisuus haastaa vanhoja viestintätapoja. Yhteisön sisällä on mahdollisuus saada ihmiset avoimuudella osallistumaan yhteiseen tavoitteeseen ja jopa synnyttämään uusia ideoita.Vaikka yksilö nousee esille yhä enemmän, ei se tarkoita yksinäisyyttä. Yksilöt muodostavat yhteisöjä, ryhmiä ja tiimejä.

Viestintäohjelmat hoitavat tietovarannon lajittelun ja jaon eri kanaviin kohdistetusti. Viestijänä otan viestintäohjelman keskiöön. Nykyään puhutaan palvelu-/tietoväylästä, johon eri ohjelmat on integroitu ja jonka kautta tieto kulkee.

Lisätietoa:
Kansallinen palveluväylä

Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.

Yksityisviesteistä uutisiin - someilun tulevaisuus

Kuva: Lamput. (H. Veripää 16.1.2014)

Facebook

Olen käyttänyt facebookia sekä yksityisesti että organisaation viestijänä. Organisaation facebook-sivut ovat olleet nousussa, yksityissivuilla viestit ja seuraajat ovat vähentyneet. Nykyään hyvin vähän kirjoitetaan omista asioista, enemmän jaetaan uutisia. Suurin osa lukee viestit, pieni osa peukuttaa ja vain muutama kommentoi. Kommentoijat ja viestijät ovat enimmäkseen viestinnän ammattilaisia. Joku onkin sanonut, ettei osaa viestiä.

Facebookissa on paljon ryhmien sivuja, jotka vaativat aktiivisia vastuuhenkilöitä. Ryhmät muodostuvat yhteisöllisyyden pohjalta, esimerkiksi kaupunginosaryhmät ja hankesivut.

Mielestäni facebookin suosion hiipumisen syy on yksinkertaisesti aika ja kyllästyminen. Ihmiset väsyvät seuraamaan ja käyttämään facebookia. Lisäksi tietoturvasta on julkisuudessa ollut paljon tietoa. Pelätään, että yksityistiedot valuvat muualle. Mainoksilla on varmaankin ollut myös vaikutusta. Sosiaalisuus ei ole yksinkertainen asia, kaikki eivät ole sosiaalisia. Verkossa asioita on usein vaikea selittää ja korjata. Ihmisistä saattaa muodostua väärä mielikuva ja kateuttakin saatetaan tuntea.

Uskon, että tulevaisuudessa käytetään yhä enemmän yksityisviestinnässä pikaviestipalveluita. Pikaviestipalvelut muistuttavat enemmän keskustelua.

Some

Mielestäni somella on tulevaisuutta nopeana tiedon lähteenä ja asiantuntijaverkostona. Somessa voidaan tulevaisuudessa hoitaa esimerkiksi kauppa-asiointia. Mobiililaitteet helpottavat some-kanavien käyttöä.

Tietoa tuottavat yhä enemmän ammattilaiset. Suurin osa on edelleen tiedon seuraajia ja lukijoita.

Mielenkiintoista on seurata, miten some-kanavia käytetään ryhmien ja tapahtumien yhteydessä sekä mielipiteen muodostajina. Muuttuuko johtajuus verkostoissa vuorovaikutuksen avulla toimivaksi useamman henkilön yhteiseksi johtajuudeksi? Valtioissa, joissa sananvapautta on rajoitettu, some-kanavat ovat olleet henkireikä. Joskin some-kanavien käyttöä on alettu rajoittamaan ja seuraamaan.

Nähtäväksi jää lisääntyykö yhteisöllinen intohimo. Mitä mieltä sinä olet somen tulevaisuudesta?



Lisätietoa

Facebook ja verkkoyhteisöllisyyden tulevaisuus (Verkko haltuun!)

Facebook on out, tässä on teinien viestinnän tulevaisuus (IS)

Kaksi näkemystä facebookin tulevaisuudesta (HS)



Mikä on sosiaalinen media?

Sosiaalinen media, lyhenteenä some, on verkkoviestintä/virtuaaliympäristö, jossa viestitään vuorovaikutteisesti. Somessa voi liittyä ryhmään sekä perustaa omat sivut. Jokainen voi olla aktiivinen viestijä. Vuorovaikutteisuus tarkoittaa viestien lisäksi keskustelua, kommentteja, seurantaa ja tiedon jakamista.

Communication - you and me

 (Picture, H. Veripää 23.11.2012)

Communication

Goal

Interaction

Me

**

 Understanding

 Cooperation

Community

Action

 **

You

Interaction

Interest, need

 

Yhdistysviestintää

Kuva: Kuusankosken Puutarhayhdistyksen 90-vuotisjuhlanäyttelystä. (H. Veripää 2.9.2012).

Yhdistystenkin on hallittava eri viestintäkanavat. Olen ollut yhdistystoiminnassa mukana Kuusankosken puutarhayhdistyksessä jo useamman vuoden. Noiden vuosien aikana lehti-ilmoittelu on vähentynyt. Ilmoituksia ja tiedotteita lähetetään lehdistölle isommista tapahtumista.

Sähköinen viestintä on lisääntynyt, yhdistyksellä on netti- ja facebook-sivut. Nettisivuilla on myös puheenjohtajan blogipalsta.

Yhdistyksen jäsenille menee, siihen luvan antaneille, lyhyitä tekstiviestimuistutuksia tapahtumista ja kokouksista. Osalle lähetetään sähköpostia. Ensisijaisena on sähköposti, jos sähköpostiosoitetta ei ole, niin tekstiviesti.

Eilen tuli syyskokoukseen huonosta ilmasta huolimatta ennätysosallistujamäärä. Yhdeltä uudelta osanottajalta saimme kuulla, että hän oli tyytyväinen kun hänet kutsuttiin henkilökohtaisesti tekstiviestillä. Muutimme kokouskutsua niin, että emme ilmoittaneet vain syyskokouksesta vaan kerroimme, että jäsenillä on mahdollisuus osallistua tulevan ohjelman suunnitteluun.

Edelleen yhdistys jakaa julisteita ja paperisia jäsenkirjeitä, koska jäsenistöstä osalla ei ole mahdollisuutta lukea sähköisiä tiedotteita.

Kokemus on osoittanut, että tapahtumiin pitää aktivoida osanottajia. Ei riitä, että tapahtumista on tiedotettu. Paras keino saada osallistujia on kasvokkaisviestintä. Omasta mielestäni facebookin kautta tulevat tapahtumakutsut lähellä tapahtumaa ovat myös hyviä muistutuksia.

Yhteistyötä tehdään kaupungin viestinnän kanssa, tapahtumakalenteriin ja -lehteen voi lisätä ilmoituksia. Yhteistyötä on tehty myös alueen muiden yhdistysten sekä puutarhaliiton kanssa, esimerkiksi yhteiset tapahtumat.

Yhdistysviestinnänkin on elettävä ajassa mukana, kehityttävä ja kuunneltava jäsenten mielipiteitä. Väitän, että viestinnän onnistuminen vaikuttaa jäsenmäärään. Muistettava on, että viestintä ei toimi, jos perustoiminta ei ole kunnossa. Yhdistyksen toiminta on oltava aktiivista, lupausten mukaista, yhteistoimintaa muiden yhdistysten kanssa. Nykyään on lisääntynyt myös sosiaalinen yhteistoiminta, esimerkiksi toiminta vanhusten hyväksi.

Tulevaisuudessa yhdistysviestinnässä lisääntyy vastavuoroisuus, ideoitu on esimerkiksi keskustelu- /palautepalstaa ja tavaranvaihtotoria.

Yhdistys tarvitsee myös osaavia ja aktiivisia viestijöitä. Meidän yhdistyksessämme onneksi niitä löytyy.

Yhdistyksen viestintään, kuten yleensäkin viestintään, pätee seuraavat säännöt:

1. Aktiivisuus
2. Luotettavuus
3. Kohdistettavuus
4. Ajankohtaisuus
5. Mietitty sisältö
6. Monikanavaisuus
7. Vastavuoroisuus
8. Yhteistoiminta (sidosryhmät)
9. Osaavat viestijät

Viestien tsekkailua ja twitteriä

Kuva: Porokylään (H. Veripää 24.7.2012).

Tsekkailenko itseni Porokylään?

Oletko huomannut tarkistavasi jatkuvasti sähköpostia, facebookia, twitteriä jne.? Varsinkin mobiililaitteilla  selailu on lisääntynyt. Huomaan, että itse syyllistyn jatkuvaan viestien tarkistamiseen. Suurin osa työpäivien keskeytyksistä on kuulema itse aiheutettuja. Jatkuva viestien tarkistelu tekee olon levottomaksi. Oletko havainnut esimerkiksi pitkissä palavereissa, kuinka moni tarkistaa viestejä puhelimestaan? Vaikeutuuko keskittymiskyky?

Kannattaa laatia itselleen suunnitelma, milloin katsoo viestit. En usko, että kukaan pahastuu vaikkei saakaan vastausta viestiinsä heti. Jatkuvat keskeytykset stressaavat. Voiko työpäivässäsi olla puolituntia tai tunti rauhallista aikaa?

Twitterviestit

Viestit ovat nousseet arvoon arvaamattomaan varsinkin kotona töitä tekevälle. Ne ovat henkireikä ulkomaailmaan ja esimerkiksi twitterin kautta voi lukea ajankohtaisia asioita. Ongelmana ja onnena twitterissä on ajankohtaisuus. Harvoin tulee luettua kenenkään "seinältä" kirjoituksia, vaan ne luetaan juuri senhetkisestä uutisvirrasta. Onneksi on avainsanat eli hashtagit, joiden alta voi löytää omaa asiaa koskevat viestit. Myönnän, että harvoin käyn katsomassa avainsanojen alla olevia asioita, yleensä seuraan juuri sen hetkistä uutisvirtaa. Jos muut tekevät samalla tavalla, on uutisen ajoitus ja otsikointi erittäin tärkeää.
Avainsanat toimivat esimerkiksi jonkin ohjelman tai tapahtuman yhteydessä. Kommentit ovat arvokkaita ja ne saadaan kätevästi esille ja talteen avainsanojen alta.


Jokin aika sitten esitin twitterissä kysymyksen, miten kunta voisi toimia mobiilisti. Kysymystäni jaettiin kiitettävästi ja sain muutaman vastauksen. Asiantuntija-apua voi saada vuorovaikuttamalla. Sosiaalinen media koukuttaa vastavuoroisuudellaan. Seuraat miten muut reagoivat viestiisi ja mahdollisesti keskustelet muiden kanssa. Annat joko tietoisesti tai tiedostamatta itsestäsi tietyn mielikuvan. Joku saattaa rakentaa itselleen erillisen verkkoidentiteetin ja verkoston.

Viestinnän suunnittelu

Ennenkin on viestitelty kirjeitse ja puhelimitse. Puhelut ja kirjeet ovat vähentyneet ja nykyinen viestintä on mahdollistanut nopeuden, tavoitettavuuden ja helppouden. Onkohan viestinnän nopeus ja helppous saanut aikaan myös suunnittelmatonta viestintää. Suunnittelemattomuudella tarkoitan ajattelemattomuutta, lausutaan äkkiä jotakin miettimättä sisältöä ja ymmärrettävyyttä. Viestinnän suunnittelua ei voi korostaa liikaa, miettikää sisältöä ja viestien tarpeellisuutta.


Mielenkiintoista

Älykäs työ -blogi (Pekka Pohjakallio)

Saku Tuominen kertoo innovaation johtamisesta

Aitousviestintä

Pihlaja (H. Veripää 14.8.2012).

Viestintä on sanomien välittämistä, merkitysten tuottamista ja yhteistä ymmärrystä. Jos ei ymmärrä asiaa, voi suhtautua siihen kuten kettu pihjalanmarjoihin: "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista".

Lanseeraan tänään uuden viestinnän termin, joka on aitousviestintä. Aitousviestintä -termi sai alkunsa, kun luin Helsingin Sanomista Johanna Korhosen kirjoituksen näennäisviestinnästä, tyhjän puheen piinasta. Hän on kuvaillut näennäisviestinnän syntyvän kulttuurissa, jossa tärkeintä on se, miltä asiat näyttävät, ei se, miten ne oikeasti ovat. Negatiivisia asioita kierrellään pehmentämällä viestejä. Pelkäämmekö kertoa asioista aidosti?

Mitä on aitousviestintä?

Aitousviestintä on omana itsenään olemista, asioista kertomista rohkeasti, tärkeäksi kokemiensa asioiden esilletuontia, elämistä omien arvojen mukaisesti. Vaatii rohkeutta, tietoa ja taitoa viestiä aidosti. Aitousviestintä on myös vastavuoroisuutta, asiakkaan kuuntelua. Yhteisöissä viestintä on yhteistyötä, viestintää sovituista asioista suunnitellusti, ajankohtaisesti ja rohkeasti.

Nykyisen tietotulvan aikana uskallan väittää, että aitous saa enemmän kannatusta ja huomiota jopa liikemaailmassa. Voimme kehittää liiketoimintaamme olemalla rehellisiä,  myöntämällä mahdolliset virheemme sekä kuuntelemalla asiakasta. Tuotteet eivät aina ole täydellisiä, mutta niistä saadaan enemmän asiakasta palvelevia tuotekehityksellä, jossa on kuunneltu ja reagoitu asiakkaiden kommentteihin. Vuorovaikutuksen lisääntyessä esimerkiksi kuntalaiset osallistuvat yhä enemmän kunnan palvelujen suunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä asukkaiden suunnittelemat uudet asuinalueet.


Mikä viesti jää mieleen?

Uutisessa asiat on kerrottu kiertelemättä ja kaartelematta, eli faktat kehiin. Onneksi sosiaalinen media opettaa viestien tiivistämisen taidon. Edelleen pätee samat ohjeet kuin oppikirjoissa on kerrottu. Hyvä on muistaa kysymykset mitä, missä, milloin ja kuka. Otsikko houkuttelee ja kuvaa ytimekkäästi asian.

Mieleen jäävät jutut ovat mielestäni persoonallisia, ajatuksia herättäviä ja jotain uutta antavia. Olen ajatellut, että nykyisen viestitulvan aikana pitkiä juttuja ei enää jaksa lukea. Ehkä syy onkin juttujen huonouden. Hyvää juttua ei edes huomaa pitkäksi.

Uskallan väittää, että yritysten toiminta on sujuvampaa, jos ymmärrämme toiminnan tarkoituksen. Viestien perillemeno ja ymmärtäminen vaatii seurantaa. Viesteissä on huomioitava ja kohdattava kohderyhmä aidosti. Vanha ohjehan on, että kerro asioista kuin kertoisit niistä äidillesi. 

Sosiaalista sitoutumista ja yhteistyötä

 Ensin on hypättävä esteiden yli

 Kuva: Lasten piirros kadulla 30.8.2013 (H. Veripää).

Sosiaalista mediaa (=some) kutsutaan nykyään sosiaaliseksi bisnekseksi. Nimen muutos tarkoittaa, että somea on alettu käyttämään laajemmin. Kuitenkin tarvitaan sukupolven vaihtumista tai johtajien silmien avautumista somen hyödyille.

Viestijöiden kannattaa tuoda esille somen hyötyjä ja suunnitelmia. Somea ei tunneta, eikä sen mahdollisuuksia sisäistetä. Ei riitä, että otetaan innolla uusia viestintäkanavia käyttöön. Täytyy resurssoida, suunnitella ja integroida some osaksi toimintaa.

Sitten annetaan mahdollisuus toteuttaa itseään

 Kuva: Lasten piirros kadulla 30.8.2013 (H. Veripää).

Voi vain kuvitella, miten organisaation toimintatapa muuttuu, kun ihmiset saadaan toimimaan yhdessä. Avoimuus, mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää organisaation toimintaa motivoi työntekijöitä. Toimintatavan muutokseen tarvitaan luottamusta ja uskallusta. Johtajat voivat omalla esimerkillään innostaa työntekijöitä yhteistoimintaan.

Toimintaa ja tuotteita voidaan kehittää myös ulkopuolisten sidosryhmien avulla. Ei kuitenkaan riitä, että kysellään, vaan pitää aidosti kuunnella ja ottaa asiakkaat sekä asiantuntijat mukaan toimintaan. Arvokasta ja uutta asiantuntijatietoa voi saada ulkopuolelta.

Olen huomannut, että some koukuttaa. Opintovapaan aikana olen aktivoitunut somen seuraajana ja viestijänä. Mietin, miksi viestin? Ehkä some on minun sosiaalinen työpaikkani nyt, kun teen töitä kotona.

Jos saamme luotua yhteisen tarinan, ihmiset sitoutuvat ja kertovat organisaatiosta eteenpäin. Katteettomia lupauksia on turha jakaa. Tarvitaan luottamusta, vastinetta ja arvoa. Sosiaalinen sitoutuminen on tulevaisuutta.

Kuntien viestintänimikkeitä

Kuva: Coca-Cola -pää Loimaan rompemarkkinoilla 3.8.2013. (copyright: H. Veripää).

Oletko viestinnän työntekijä? Mikä on nimikkeesi? Viestinnän nimikkeiden kirjo on melkoinen. Oma nimikkeeni on verkkotiedottaja.

Viestinnän työntekijöiden nimikkeitä suuremmissa kunnissa: viestintäjohtaja, viestintäpäällikkö, verkkoviestintäpäällikkö, verkkotoimittaja, verkkosuunnittelija, verkkotoimituksen päätoimittaja, webmaster, verkkotuottaja, markkinointiviestinnän koordinaattori, markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö, markkinointi- ja viestintäsuunnittelija, markkinointikoordinaattori, markkinointiassistentti, yhteyssihteeri, yhteyspäällikkö, yhteysjohtaja, yhteistyökoordinaattori, toimittaja, tiedotustoimittaja, lehdistöpäällikkö, päätoimittaja, internet-päätoimittaja, neuvontapäällikkö, julkaisupäällikkö, viestintäsihteeri, tiedottaja, viestintäkoordinaattori, tiedotuspäällikkö, media-assistentti, viestintäsuunnittelija, graafinen suunnittelija,  tiedottaja-markkinoija, viestintäassistentti, viestintä- ja markkinointiassistentti, viestintäsihteeri, mediatuottaja, valokuvaaja.

Nimikkeiden runsaudesta voi päätellä, että viestintää arvostetaan ja viestinnän ammattilaisia on palkattu.  Nykyään on kunnissakin alettu yhdistämään viestinnän eri toimintoja. Viestintäosastolla on usein media-alan, markkinoinnin ja asiakaspalvelun työntekijöitä. Toimitustyö on verkkoviestinnän myötä siirtynyt yhä enemmän kuntiin. Kunnissa saattaa olla viestintäjohtaja konsernihallinnossa ja toimialoilla viestintäpäällikkö. Isossa organisaatiossa viestintä on hajautettu lähelle toimintaa.

Nimikkeitä voi olla useita. Tärkeää on, miten nimike kuvaa kyseistä tehtävää. Asiakas ottaa yhteyttä nimikkeen perusteella, jos ei ennestään tunne työntekijöitä. Nimike sanelee palkan ja usein arvostuksen.

Verkkotiedottajana minulle kuuluvat verkkotoimitustyöt, verkkoviestinnän kehittäminen, kouluttaminen, viestintä, markkinointi, viestinnän suunnittelu jne. Nimikkeet eivät välttämättä kerro, mitä henkilö tekee. Tehtävät muokkautuvat usein henkilön mukaan, joka on hyvä asia.

Tilannekatsaus viestinnän nimikkeistä (ProCom)

Viestintä vai tiedotus (Tampereen yliopisto, Johdatus viestintätieteisiin)

Job titles of communication (Missouri State)

Hei haloo onks valoo - viestinnän asiantuntijoita tarvitaan

Lehdet ovat kriisissä, PR on sulautunut osaksi muuta viestintää, viestintä on muuttunut digitaaliseksi, asiakkaat osallistuvat viestintään, viestinnän ammattilaisista on tullut toimittajia jne. Olisiko kuvan airoilla töitä? Vene ei kulje, jos kukaan ei tartu airoihin. Tarvitsemme työhön tarttuvia, luotaavia asiantuntijoita.

Mikä on ajankohtaista viestinnässä? Voisimmeko kutsua tätä aikaa sukupolvien väliseksi kuiluksi? Onneksi uutta on tulossa emmekä jumitu vanhaan. Paljon on muuttunut, mutta perusasiat säilyvät entisenä. Edelleen keskustelemme, tiedotamme, vaikutamme, markkinoimme. Suosittuja keskustelun aiheita viestinnän alalla ovat sisältö, sosiaalinen media, mobiili- ja kriisiviestintä.

Tekisi mieli sanoa lasten kirjan mukaan Hei haloo, onks valoo? Herätelkää ihmisiä ymmärtämään viestinnän merkitys. Parhaimmillaan viestintä on liitetty osaksi peruspalveluja. Viestinnän sisällön suunnittelu, ohjeistus, monikanavaisuus ja vuoropuhelu ovat tärkeitä. Osaisimmepa kuunnella asiakkaitamme. Tulevaisuus on tietoammattilaisten, jotka osaavat hyödyntää tietoa?

Mietelmiä viestinnästä

Viestintämietelmiäni, jotka olen julkaissut twitterissä:

Laadukas, määrältään sopiva, vastuullinen, sosiaalinen sisältö, joka elää vuorovaikutuksessa yleisön kanssa tuo tuloksia.

Persoonallinen, toisen huomioiva ja jotakin arvoa toiselle tarjoava viestintä on parasta.

Ymmärrys, tieto, merkitys höysteenä temperamentti, karisma, persoonallisuus = viestintää

Viestinnän tulos syntyy vastaanottajan tulkinnan kautta. Vuorovaikutus auttaa tulkintaa.

Haasteena verkossa palveluiden räätälöinti, itseä palvelevien sisältöjen, ohjelmien ja asiantuntijaryhmien löytyminen. Poikkeaminen tutusta.

 Huomiota herättävät puput Pariisissa (H. Veripää 21.4.2012).

Muutoksissa voimavarat kuluvat sisäisten ongelmien ratkaisuun. Toimintaympäristön seuranta ja vuorovaikutus ulospäin kärsivät.

Sammaloitunut liikennemerkki (H. Veripää 12.5.2013).

Vuorovaikutus on vaikuttamista vuorotellen, viestejä sinulta minulle, minulta sinulle.

Tulevaisuudessa teollisuus tarvitsee ihmisiä, joilla on teknistä tietämystä ja luovaa ajattelua kehittää ja hyödyntää tietoa.

Sosiaalinen media on muuttanut viestintää, jokaisella on mahdollisuus olla sekä tiedon vastaanottaja että tuottaja.

 Ilo kävelylenkillä (H. Veripää 30.6.2013).

Maine sanelee yhä enemmän päätöksiämme. Tieto demokratisoituu, jokainen voi viestiä ja kertoa mielipiteensä.

Ilman viestintää ei ole yhteisöjä. Viestintä kokoaa, välittää tietoa, vaikuttaa, kuuntelee, kannustaa.

Toimintaympäristö muuttuu, joten meidänkin on muututtava. Tärkeää on miten asennoidumme muutokseen.

Kattonäkymä Espanjassa (H. Veripää 9.10.2012).

Tärkeää on integroida sosiaalinen media osaksi toimintaa ja tuoda sen kautta esille strategisia asioita.


Asiakkaita kuuntelemalla, vuorovaikutuksella syntyy tulevaisuuden strategia.

Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.

Mitä on viestintä - kuvat kertovat

Tällä kertaa kokeilen miten viestintä onnistuu kuvieni avulla. Mitä on viestintä?

Linnuilla on pesä ja kieli, jolla viestivät. Viestiminen on tärkeää poikasten ja vanhempien välillä. Erityisen tärkeää on kriisiviestintä, jos vaara uhkaa. Viestien avulla poikaset osaavat suojautua.

 Puhelinlangat laulaa ja lamppu tarjoaa valoa pimeyteen. Varis tarkkailee ympäristöään avaralta paikalta. Viestintä vaatii suunnitelman. Tärkeää on toimintaympäristön tarkkailu.

 Uuden vuoden raketit viehättävät. Kauniit kuviot ja värit sekä ääni. Viestinnässä on mietittävä miten saada oma sanoma läpi informaatiotulvassa.

 Kiviä on monenlaisia vieri vieressä. Samoin on viestinnän huomioitava kohderyhmänsä.

 Mehiläinen on jäänyt sisälle ja lentää yhä uudelleen valoa kohti, kunnes kuolee. Viestinnässäkin on huomioitava muutokset ja uudistukset.

 Helsingin mainontaa. Viestintään kuuluu myös PR-toiminta. Markkinointi ja viestintä integroidaan hyväksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

 Astiaan voi säilöä virkistävää vettä. Viestintää voi höystää huumorilla, tarjota virkistettä.

 Lokki vartioi kivellä poikastaan ja odottaa kumppaniaan, joka tuo ruokaa. Viestintä on yhteisön voima, ravinne.

Hälytyskello huvilan seinässä. Viestinnässä seurataan viestejä ja hälytyskellot soivat ajoissa.

 Joskus on hyvä hidastaa kuten etana. Harkittua ja suunnitelmallista viestintää.

 Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Negatiiviset viestitkin ovat arvokkaita palautteita.

 Ihmiset ovat sosiaalisia, joten muista tunteet ja persoonallisuus viestinnässä.

 Kuten tilhit syksyllä pihlajassamme, viestintä tapahtuu yhteisöissä. Ilman viestintää ei ole yhteisöjä. Viestintä kokoaa, välittää tietoa, vaikuttaa, kuuntelee, kannustaa. "The art of communication is the language of leadership" (James Humes)

 Erilaisia jälkiä lumessa. Viestintä jättää jälkensä, tarkista ja mieti mitä julkaiset.

Puu Eedenin puutarhassa, josta Jumala kielsi syömästä, koska silloin ihminen saisi tiedon hyvästä ja pahasta. Eettinen viestintä ja arvojen kunnioitus ovat tärkeitä.

 Polku kuvaa viestinnän suuntaa, jotakin kohti olemme menossa.

 Tiedon merkitys lisääntyy. Tärkeää on miten osaamme kerätä meille oleellista tietoa. Tärkeää on myös miten osaamme jakaa tietoa muille.

 Ikkuna on kuin sielun peili. Viesteillä annamme itsestämme tietyn kuvan.

 Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Muistammehan, että viestintä on vuorovaikutusta, toisten kuuntelemista. Vuorovaikutus on vaikuttamista vuorotellen, viestejä sinulta minulle, minulta sinulle.